Keski-Suomen pelastuslaitos

yksi Suomen 22:sta aluepelastuslaitoksesta

Keski-Suomen pelastuslaitos on yksi Suomen 22:sta aluepelastuslaitoksesta.[1] Se on perustettu vuonna 2004[2] ja se vastaa pelastustoimesta Keski-Suomen maakunnan alueella.[3] Se on osa Keski-Suomen hyvinvointialuetta.[4] Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminta-alue on jaettu pohjoiseen ja eteläiseen toiminta-alueeseen.[5]

Keski-Suomen pelastuslaitos
Yleistä
Väkiluku 272 359
Alue Keski-Suomen maakunta
Keskuspaikka Jyväskylä
Kunnat 22
Hyvinvointialue Keski-Suomen hyvinvointialue
Pelastusjohtaja Ville Mensala

Pelastusjohtajana toimii Ville Mensala.[3] Pelastuslaitoksesa työskentelee noin 400 henkeä.[6]

Paloasemat muokkaa

Keski-Suomen pelastuslaitoksella on viisi ympärivuorokautisesti miehitettyä paloasemaa. Ne ovat Jyväskylässä Ristonmaan, Seppälän ja Vaajakosken paloasemat. Lisäksi Jämsän paloasemalla sekä Äänekosken paloasemalla on ympärivuorokautinen miehitys. Päivisin toimivat Viitasaaren, Saarijärven, Laukaan ja Keuruun paloasemat, jolloin siellä on virka-aikana 3-4 hengen välitön lähtövalmius. Tämän lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella toimii 19 sopimuspalokuntaa ja 25 paloasemalla on sivutoimista henkilöstöä.[7]

Keski-Suomen pelastustoimen paloasemat: [8]

  • 36 Toivakka
  • 37 Leivonmäki
  • 38 Joutsa
  • 39 Luhanka
  • 40 Jämsä
  • 41 Jämsänkoski
  • 42 Koskenpää
  • 43 Halli
  • 44 Länkipohja
  • 50 Keuruu

  • 51 Haapamäki
  • 52 Pihlajavesi
  • 53 Multia
  • 54 Petäjävesi
  • 60 Saarijärvi
  • 61 Pylkönmäki
  • 62 Karstula
  • 63 Kyyjärvi
  • 64 Kannonkoski
  • 65 Kivijärvi
  • 66 Kinnula

 
Keski-Suomen pelastuslaitoksen nostolavayksikkö KS206, jonka asemapaikka on Äänekoskella

Pelastuslaitos on esittänyt uuden paloaseman perustamista Jyväskylän pohjoispuolelle palvelutason päivittämisen yhteydessä marraskuussa 2023. Aseman on tarkoitus parantaa Mannisenmäkeen muodostuva riskialueen ja pohjoisen Jyväskylän tavoitettavuutta. Myös toisen uuden paloaseman perustamista harkitaan, jos tilannetta ei muuten saada korjatuksi. Tämän toisen paloaseman paikaksi on suunniteltu NisulaKilleri-aluetta. Tavoitteena on parantaa Laajavuoren ja Nisulan tavoitettavuutta. Samalla selvitetään Vaajakosken paloaseman siirtoa Kanavuoren alueelle, jotta Vaajakoski ja Lievestuore sekä isot liikenneväylät saavutettaisiin entistä paremmin.[9]

Lähteet muokkaa

  1. mykkante: Pelastustoiminta Suomessa www.keskisuomenpelastuslaitos.fi. 31.10.2019. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 6.7.2021.
  2. mykkante: Historiaa: Keski-Suomen Pelastuslaitos www.keskisuomenpelastuslaitos.fi. 31.10.2019. Arkistoitu 19.12.2021. Viitattu 19.12.2021.
  3. a b mykkante: Keski-Suomen pelastuslaitoksen yhteystiedot www.keskisuomenpelastuslaitos.fi. 31.10.2019. Arkistoitu 4.5.2021. Viitattu 6.7.2021.
  4. Pelastuspalvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 31.12.2022.
  5. mykkante: Paloasemat www.keskisuomenpelastuslaitos.fi. 31.10.2019. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 6.7.2021.
  6. Kati Kallimo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi, Ville Mensala pelastusjohtajaksi | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 7.1.2023.
  7. Pelastuslaitos | Keski-Suomen hyvinvointialue www.hyvaks.fi. Viitattu 15.12.2023.
  8. https://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/kspelayhteys/paikkakunnittain (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Nieminen, Katri: Jyväskylän pohjoispuolelle esitetään uutta paloasemaa – Vaajakosken paloasema saattaa siirtyä Kanavuoreen Keskisuomalainen. 13.11.2023. Viitattu 14.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.