Keltasinappi

putkilokasvilaji

Keltasinappi (Sinapis alba) on yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on yksi lajeista, joiden siemeniä käytetään sinapin valmistamiseen.

Keltasinappi
Sinapis alba - Köhler–s Medizinal-Pflanzen-265.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ristikukkaismaiset Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Sinapit Sinapis
Laji: alba
Kaksiosainen nimi

Sinapis alba
(L.)

Synonyymit
  • Brassica alba
  • Brassica hirta
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Keltasinappi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Keltasinappi Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Keltasinappi kasvaa jopa 1,5 m korkeaksi. Sen lehdet ovat 8 cm pitkät ja 4 cm leveät. Kukat ovat keltaiset.[1]

LevinneisyysMuokkaa

Keltasinappi on alkujaan kotoisin Välimeren seudulta. Nykyisin sitä kasvaa Lounais-Suomesta etelään koko Euroopassa, sekä paikoin Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se on moni paikoin tulokaslaji tai viljelykarkulainen.[2]

KäyttöMuokkaa

 
Keltasinapin siemeniä (oikealla) verrattuna riisinjyviin.

Sinapin valmistuksessa keltasinapin siemenjauhetta sekoitetaan yleensä mustasinappiin. Kokonaisia siemeniä käytetään säilykkeiden kuten maustekurkkujen valmistukseen. Keltasinapin siemenistä saadaan 20–35 % miedonmakuista öljyä, jota voidaan käyttää polttoaineena ja voiteluaineena. Ruotsissa siitä tehdään majoneesia. Versoja voidaan käyttää salaatin tapaan.[1]

Keltasinappia käytetään myös viherkesannointikasvina.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b Sinapis alba L. (Source: James A. Duke. 1983. Handbook of Energy Crops. unpublished.) Purdue University. Viitattu 17.5.2014.
  2. Vitsenap Den Virtuella Floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 17.5.2014. (ruotsiksi)
  3. White Mustard West Coast Seeds. Viitattu 17.5.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa