Vesihyasintti

Vesikasvi
(Ohjattu sivulta Kellusvesihyasintti)

Vesihyasintti eli kellusvesihyasintti (Eichhornia crassipes)[1] on Amazonin altaalta kotoisin oleva vesikasvi. Sitä pidetään erittäin haitallisena vieraslajina luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolella.[2]

Vesihyasintti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Osaluokka: Yksisirkkaiset Monocotyledoneae
Ylälahko: Commelinidae
Lahko: Commelinales
Heimo: Vesihyasinttikasvit Pontederiaceae
Suku: Vesihyasintit Eichhornia
Laji: crassipes
Kaksiosainen nimi

Eichhornia crassipes
(Mart.) Solms

Synonyymit
Katso myös

  Vesihyasintti Wikispeciesissä
  Vesihyasintti Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Vesihyasintti on vapaasti kelluva monivuotinen vesikasvi, joka on kotoisin trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta Etelä-Amerikassa. Sen leveät, paksut, kiiltävät ja soikeat lehdet voivat nousta jopa metrin korkeuteen vedenpinnan yläpuolelle. Lehdet ovat 10–20 senttimetriä leveitä ja lehtiruodit pulleita ja sienimäisiä. Haaraiset, vapaasti roikkuvat juuret ovat mustanviolettejä. Pysty varsi tukee tähkämäistä kukintoa, jossa on 8–15 kukkaa, joissa on kuusi terälehteä.

Vesihyasintti on yksi maailman nopeimmin leviävistä kasveista. Se lisääntyy lähinnä rönsyjensä avulla, jotka lopulta muodostavat tytärkasveja. Jokainen kasvi voi tuottaa tuhansia siemeniä joka vuosi, ja nämä siemenet voivat pysyä elinkelpoisena yli 28 vuotta.[3] Kaakkois-Aasiassa on tavattu yksilöitä, jotka kasvoivat 2–5 metriä päivässä.

Haitallinen vieraslaji muokkaa

Vesihyasinttia on istutettu koristeeksi puutarhalammikoihin ja jopa isoihin akvaarioihin. Nykyisin lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen Euroopan unionissa on kielletty.[2] Lajin haitallisuus perustuu sen ylivertaisen tehokkaaseen leviämiseen. Kasvustot tukkivat vesireittejä haitaten veneilyä ja kalastusta, ja ne estävät valon ja hapen pääsyn veteen, mikä heikentää vesistön muita eliökantoja.

On arvioitu, että jos vesihyasinttia ei eliminoitaisi Panaman kanavasta säännöllisesti, se kasvaisi umpeen kulkukelvottomaksi kolmessa vuodessa.[4]

Kasvustojen hävittäminen niittämällä ja nyhtämällä ei ole tehokasta, koska uudet kasviyksilöt leviävät leikkuujätteestä ja siemenistä. Biologista torjuntaa varten on tutkittu eri hyönteislajeja, mutta melko huonolla menestyksellä. Myös tuhosienten levittämistä on kokeiltu, mutta mikään kokeilu ei ole johtanut kaupalliseen sovellukseen. Niinpä vesihyasinttia torjutaan useimmin kasvimyrkyillä.[5]

Vesihyasinttia pidetään yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[6]

Lähteet muokkaa

  1. Vesihyasintti (Eichhornia crassipes) (suomenkielisen nimen lähde) Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 22.1.2022.
  2. a b Kellusvesihyasintti vieraslajit. Viitattu 8.9.2016.
  3. Sullivan, Paul R. and Wood, Rod. 2012.
  4. Eichornia crassipes (Mart.) Solms Source: James A. Duke. 1983. Handbook of Energy Crops. unpublished.. 1983. Purdue University. Viitattu 9.9.2016.
  5. Maricela Martínez Jiménez: Progress on water hyacinth (Eichhornia crassipes) management FAO. Viitattu 9.9.2016.
  6. 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 9.9.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Eichhornia crassipes