Avaa päävalikko

Keljonlahti on lahti Pohjois-Päijänteen länsirannalla Jyväskylässä. Lahden itäpuolella on Sippulanniemi, jossa sijaitsee Ristikiven asuinalue. Länsipuolella on Keljonkankaan asuinalue ja eteläpuolella Sarvivuori. Kaakossa ovat Iso-Urtti ja sen länsipuolinen erottava Urtinpohja.[1] Keljonlahteen pistää kaksi niemeä: Harakkasaari ja Pekonniemi. Harakkasaari oli nimensä mukaisesti aiemmin saari.

Keljonlahti
Keljonlahti Keljonkankaalta
Keljonlahti Keljonkankaalta
Sijainti Jyväskylä
Valtio Suomen lippu Suomi
Koordinaatit 62°11′46″N, 25°44′35″E
Keljonlahti
Keljonlahti länsirannalta

Lahden vehmas rantaluonto ja matalat, loivat rannat poikkeavat muun pohjoisen Päijänteen seudun jylhistä maisemista.

Lahden länsirannalla on öljysatama ja Huoltovarmuuskeskuksen polttoainevarasto. Länsirantaa kulkee Orivesi–Jyväskylä-rata, sekä siitä satamaan ja varastolle johtava sivuraide.[2] Raide valmistui kesällä 1968 ja Keiteleeltä Päijänteelle tapahtuvan puutavarankuljetuksen päätepiste siirtyi Jyväsjärveltä Keljonlahdelle.[3] Alueella on Keljonlahden voimalaitos, joka aloitti tuotannon vuonna 2010.[4]

1920-ja 1930-luvulla Keljonlahtea käytettiin lentokoneiden tukikohtana, kun Veljekset Karhumäki rakensi siellä koneitaan ja teki niillä runsaasti lentoja sekä sulan veden aikaan että talvikaudella.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Tee karttalinkki Maanmittauslaitos. Viitattu 29.8.2009.
  2. KELJONLAHDEN LÄMPÖVOIMALA (PDF) 10.1.2006. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 29.8.2009.
  3. Matti Rautjoki et al.: PÄIVÄT seutuvilla Päijänteen : säynätsalolaisten kirja, s. 122-123. Säynätsalon kunta, 1994. 952-9845-17-0.
  4. Keljonlahden voimala käyntiin keväällä 2010 15.11.2007. Keskisuomalainen. Viitattu 1.7.2009.
  5. Tervonen, Ismo: Veljekset Karhumäki Suomen ilmailun pioneereina 1924–1956. Tampere: Apali, 2002. ISBN 952-5026-25-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa