Wikipedia

Keljonlahden voimalaitos

Keljonlahden voimalaitos on Jyväskylän Keljonlahdella sijaitseva voimalaitos. Voimalan omistaa Jyväskylän Voima Oy, jonka suurin omistaja on Alva.[1] Voimalan rakentaminen aloitettiin vuonna 2007. Hankkeen kustannusarvio oli 250 miljoonaa euroa. Voimala otettiin käyttöön maaliskuussa 2010.[2]

Keljonlahden voimalaitos
Tyyppi vastapainevoimalaitos
Polttoaine puu, turve, kivihiili
Teho 370 MW
Perustaja Jyväskylän Voima
Valmistunut 2010
Sijainti Keljonlahti, Jyväskylä
Koordinaatit 62°11′33″N, 025°44′17″E

Teknisiä tietoja muokkaa

Voimalaitoksen kattilan toimitti Foster Wheeler Energia. Kattilan asensi puolalainen Mostostal Pulawy. Turbiini- ja generaattoritoimitukset hoiti Energicon ja Power Machinesin yhteenliittymä.[3] Voimalaitoksen pääkomponentit omistaa 15 vuoden ajan Handelsbanken Finans. Jyväskylän Voima vuokraa laitteet käyttöönsä Handelsbankenilta. Sopimuksen päättymisen jälkeen Jyväskylän Voima voi joko jatkaa sopimusta tai ostaa laitteet itselleen.[4]

Voimalaitos tuottaa täydellä teholla toimiessaan 240 megawattia kaukolämpöä ja 130 megawattia sähköä tai lauhdeajossa jopa 200 MW sähköä.[5] Voimalaitoksen piippu on 140 metriä korkea.[6]

Voimalaitoksen käyttö työllistää vakinaisesti 40 henkilöä. Lisäksi polttoaineen hankintaketjussa on noin 250 työpaikkaa. Keljonlahden voimalaitoksen sisäpiippu jouduttiin vaihtamaan korroosion takia vuonna 2016.

Polttoaineet muokkaa

Voimalan pääpolttoaine on puu ja apupolttoaineena turve[7], mutta Jyväskylän Voima on hakenut ympäristölupaa myös kivihiilelle ja ruokohelvelle.[8] Jyväskylän Voiman silloisen toimitusjohtajan Juha Lappalaisen mukaan kyseessä oli vain varotoimi.[3] Kivihiiltä Keljonlahden voimalassa on kuitenkin poltettu ainakin vuosina 2012-2015. Kivihiilen poltto on ollut suurimmillaan vuosina 2013 ja 2014, jolloin kokonaismäärästä 10–12 prosenttia on ollut kivihiiltä.[9] Polttoaine kuljetetaan voimalaan pääosin rekoilla ja junilla, mutta myöhemmin sitä saatetaan kuljettaa myös vesiteitse. Polttoaine saadaan pääosin sadan kilometrin säteeltä, suurimmaksi osaksi pohjoisesta Keski-Suomesta, jossa on suuret turvevarat. Rautatiekuljetusten toteutuessa turvetta voidaan kuljettaa kauempaakin.[10] Voimalaitos tarvitsee viisi miljoonaa kuutiota haketta vuodessa.[11]

Rakentaminen muokkaa

Voimalaitosta rakensi parhaimmillaan noin 600 henkilöä, joista noin 300 oli ulkomaalaisia. Rakentamisen suoraksi työllisyysvaikutukseksi on Keskisuomalaisen mukaan arvioitu noin 2 000 henkilötyövuotta.

Investointituki muokkaa

Voimala sai työ- ja elinkeinoministeriöltä 600 000 euroa tukea 2,4 miljoonaa euroa maksavaan savukaasujen lämmön talteenottojärjestelmään. Järjestelmä parantaa voimalan hyötysuhdetta kahdella prosenttiyksiköllä.[12]

Voimalaitoksen vastustus muokkaa

Useat valitukset viivästyttivät voimalaitoksen rakentamisen aloittamista.[6] Luonnonsuojelijat kritisoivat luvan hakemista hiilelle aiemmista puheista poiketen.[13] Keljonkankaan asukasyhdistys piti voimalaa uhkana luonnolle, väestölle ja kiinteistöille. Yhdistyksen mukaan hanke runnottiin läpi demokratian sääntöjen vastaisesti.[14] Myös yrittäjäjärjestöt ovat arvostelleet voimalaa.[15]

Poliisin mukaan voimalalle myönnettiin rakennusaluetta muutamia satoja neliömetrejä liito-oravien pesimäalueelle. Poliisi tutki asiaa tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena. Aiemmin poliisin tietoon oli tullut, että voimalan tieltä oli hävitetty noin puoli hehtaaria liito-oravien reviiriä vastoin rakennuslupaa.[16]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Keljonlahden voimala käyntiin keväällä 2010 15.11.2007. Keskisuomalainen. Viitattu 1.7.2009. [vanhentunut linkki]
  2. ↑ Koskinen, Anssi: Keljonlahden voimalaitos alkoi tuottaa sähköä 12.3.2010. Keskisuomalainen. Arkistoitu 17.3.2010. Viitattu 1.12.2010.
  3. ↑ a b Lauri Martinmäki: Yli puolet kotimaista. Keskisuomalainen, 2.7.2009, s. 10. Jyväskylä:
  4. ↑ Keljonlahti käyntiin vuokravehkeilläi 15.5.2008. Keskisuomalainen. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 1.7.2009.
  5. ↑ Keljonlahden voimalaitoksen rakentaminen alkamassa Jyväskylässä 12.10.2007. Rakennuslehti. Viitattu 1.7.2009.
  6. ↑ a b Keljonlahdelle nousi Jyväskylän maamerkki 12.9.2008. Keskisuomalainen. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 1.7.2009.
  7. ↑ Jyväskylän energia jyvaskylanenergia.fi.
  8. ↑ Keljonlahden voimalle haetaan hiililupaa 25.6.2009. YLE. Viitattu 12.10.2023.
  9. ↑ Jyväskylän energia jyvaskylanenergia.fi.
  10. ↑ Keljonlahden voimala tukeutuu rekkakuljetuksiin 19.2.2009. YLE. Viitattu 1.7.2009. [vanhentunut linkki]
  11. ↑ Keljonlahden voimalan bioterminaalit mökkiläisten hampaissa Yle Uutiset. 25.5.2009. Viitattu 12.10.2023.
  12. ↑ Keljonlahden voimala saa energiatukea 25.6.2009. YLE. Viitattu 12.10.2023.
  13. ↑ Luontoväki osasi odottaa Keljonlahden luparuljanssia 25.6.2009. YLE. Viitattu 12.10.2023.
  14. ↑ Keljonkankaalla vaaditaan katselmuksia 4.11.2007. Keskisuomalainen. Viitattu 1.7.2009. [vanhentunut linkki]
  15. ↑ Keljonlahden voimalalle rajua kritiikki 11.10.2007. Keskisuomalainen. Viitattu 1.7.2009. [vanhentunut linkki]
  16. ↑ http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/voimalan-rakennuslupa-osittain-suojelualueella/488148 ksml.fi. 1.10.2009. Arkistoitu 5.10.2009. Viitattu 1.10.2009.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keljonlahden_voimalaitos&oldid=21912332”