Kelasköynnökset

Kelasköynnökset (Celastrus) on kelaskasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka lajit ovat kiipeileviä pensaita. Suvun luontainen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa, Amerikassa, Australiassa, Madagaskarissa ja Fidžissä. Eräitä sukuun kuuluvia lajeja käytetään koristekasveina.

Kelasköynnökset
Celastrus striangulariksen avautuneita kotahedelmiä.
Celastrus striangulariksen avautuneita kotahedelmiä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Celastrales
Heimo: Kelaskasvit Celastraceae
Suku: Kelasköynnökset Celastrus
L.
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kelasköynnökset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kelasköynnökset Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Kelasköynnökset ovat tavallisesti kesävihantia, harvoin ikivihreitä, kiipeäviä, usein kiertyviä pensaita, joilla on pyöreät tai kulmikkaat oksat. Oksissa on lukuisia pitkähköjä tai pyöreitä, vaaleita korkkiraitoja. Ydin voi olla onteloista. 2–4 millimetrin pituiset silmut ovat soikeita tai pitkähköjä; niillä on lukuisia teräväkärkisiä silmusuomuja. Lehdet ovat vuorottaisia. Korvakkeet ovat pieniä, lineaalisia ja putoavat aikaisin pois. Ehytlaitainen, sahalaitainen tai lovellinen lehtilapa on tavallisesti karvainen tai kalju, munanmuotoinen. Useimpien kelasköynnösten lehdet muuttuvat ruskassa keltaisiksi.

Kelasköynnösten sympodiaalinen, tyrsimäinen tai yksikukkainen kukinto kasvaa lehtihankaan tai oksankärkeen. Viisiteräiset, vihertävän- tai kellertävänvalkoiset kukat ovat tavallisesti yksi-, harvoin kaksineuvoisia; joskus kasvi on kaksikotinen. Kiekko on kalvomainen tai mehevä, renkaan- tai kulhonmuotoinen, kokonaan tai osittain viisilohkoinen. Heteet ovat lyhyitä, ponnet avautuvat kohti kukan keskustaa. Sikiäin on kehänpäällinen, kolmiosainen ja sisältää yhden tai kaksi pystyä siemenaihetta. Hedelmä on 8–10 millimetrin paksuinen, suunnilleen pallomainen (joskus pitkähkö), nahkamainen kota, joka avautuu pitkittäissuunnassa kolmeen lohkoon ja sisältää 1–6 siementä. Siemenet ovat elliptisiä, runsasproteiinisia ja ovat lähes kokonaan mehevän, punaisen-oranssinpunaisen siemenvaipan peittämiä.

Kelasköynnösten kromosomiluku on 2n = 46.

LevinneisyysMuokkaa

Sukuun kuuluvien noin 30 lajin luontainen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa, Madagaskarissa ja Fidžissä, missä niitä esiintyy kosteissa metsissä ja kuivissa tiheiköissä trooppisella ja lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.

LuokitteluMuokkaa

Kelasköynnösten (Celastrus) suku kuuluu kelaskasvien heimoon ja Celastroideae-alaheimoon. Suvun kuvasi ensimmäisenä Carl von Linné teoksessaan Species Plantarum vuodelta 1753. Hänen valitsemansa tieteellinen sukunimi Celastrus on peräisin erästä ikivihreää puuta tarkoittavasta muinaiskreikan sanasta kelastra; aiemmin nimeä oli käytetty useista ikivihreistä kasvilajeista.

Suku jakautuu kahteen alasukuun:

  • Celastrus subg. Celastrus
  • Celastrus subg. Racemocelastrus. Ding Hou

LajitMuokkaa

Kelasköynnösten suku sisältää noin 30 lajia:

 
Celastrus orbiculatus
 
Amerikankelasköynnöksen (Celastrus scandens) lehtiä ja hedelmiä.

KäyttöMuokkaa

Muutamia kelasköynnöslajeja viljellään koristekasveina, ja niitä käytetään seinien, kaiteiden ja pergoloiden koristeena. Hedelmät säilyvät kasvissa pitkälle talveen.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Baumwürger