Keijo Paunio

suomalainen hammaslääketieteilijä

Keijo Uolevi Paunio (28. toukokuuta 1935 Tukholma29. syyskuuta 2022 Helsinki[1][2]) oli parodontologian professori, joka toimi Turun yliopiston vararehtorina, rehtorina ja kanslerina.[3]

Henkilöhistoria muokkaa

Paunio syntyi päätoimittaja Tauno Erhard Paunion ja kirjaaja Saara Elovaaran perheeseen. Myös hänen veljistään Ilkka Pauniosta ja Jouko Pauniosta tuli professoreita. Paunion puoliso vuodesta 1961 oli hammaslääketieteen tohtori Päivi Ilona Riittinen. Paunio tuli ylioppilaaksi Helsingin yhteislyseosta 1955.[3] Hän suoritti valtiotieteellisiä opintoja Helsingin yliopistossa, mutta valmistui kuitenkin hammaslääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1963 ja väitteli siellä hammaslääketieteen tohtoriksi 1969[3].

Ammattiura ja luottamustehtävät muokkaa

Toimittuaan Turun yliopistossa assistenttina 1964–1969 ja apulaisopettajana 1969–1973 Paunio työskenteli parodontologian professorina 1973–1997. Tutkimusmatkan Yhdysvaltoihin hän teki 1972–1973.[3] Paunio toimi National Institutes of Health -stipendin avulla tutkijana Michiganin yliopistossa. Hänen pääasiallisena tutkimuskohteenaan olivat kiinnityskudossairaudet.[4] Paunio oli Turun yliopiston toinen vararehtori 1978–1981, rehtori 1993–1997 ja kansleri 1997–2000. Hänellä on yli 150 julkaisua alaltaan.[3]

Paunio oli Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian puheenjohtaja 1991–1992 ja toimi useassa kansainvälisessä organisaatiossa kollegoidensa edustajana. Korkeakouluneuvoston jäsenenä ja varapuheenjohtajana 1980–1986 hän oli mukana vaikuttamassa yliopistojen koulutuspolitiikkaan. Tiedepolitiikkaan Paunio osallistui Suomen Akatemian Lääketieteellisen toimikunnan jäsenenä 1973–1976 ja 1977–1979, Tieteen keskustoimikunnassa 1989–1991 ja Suomen Akatemian hallituksessa 1996–1997. Tutkimuseettinen neuvottelukunta aloitti toimintansa 1992 ja Paunio toimi alusta asti sen puheenjohtajana[3], yhteensä kymmenen vuoden ajan.

Turun kaupungin musiikkijuhlasäätiössä Paunio vaikutti hallituksessa. Turun Yliopistosäätiön hallituksessa hän toimi 1993–1997 ja Matti Koivurinta -säätiön (Aboa Vetus & Ars Nova -museot) hallituksessa vuodesta 1995 vuoteen 2016.

Lähteet muokkaa

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 30.10.2022, s. B 28
  2. Anna-Maija Naakka: Professori Keijo Paunio on kuollut Ilta-Sanomat. 6.10.2022. Viitattu 6.10.2022.
  3. a b c d e f Autio, Veli-Matti: Suomen professorit. Finlands professorer, s. 492. Professoriliitto, 2000. ISBN 951-95189-6-7.
  4. Isotupa, Kauko & Mäkinen, Kauko & Luostarinen, Veikko: Kuollut. Keijo Paunio 1935–2022. (Muistokirjoitus) Turun Sanomat, 13.11.2022, s. 23. Turku: Turun Sanomat Oy. ISSN 0356-133X.

Aiheesta muualla muokkaa

Edeltäjä:
Arne Rousi
Turun yliopiston rehtori
19941997
Seuraaja:
Keijo Virtanen