Keijo Airola

suomalainen jalkapalloilija

Keijo Johannes Airola (30. huhtikuuta 1935 Turku3. marraskuuta 2015 Turku)[1][2] oli suomalainen jalkapalloilija.[3][4]

Välihyökkääjänä pelannut Airola edusti urallaan Turun Terästä 1953, Turun Pyrkivää 1954–1956, Valkeakosken Hakaa 1957–1961 ja Turun Tovereita 1962–1966. Hän voitti Suomen mestaruuden Pyrkivässä 1954 ja Hakassa 1960, ja hopeaa vuonna 1957 ja pronssia vuosina 1959 ja 1961 (Haka).[3] Airola voitti myös Suomen Cupin kahdesti Hakassa 1959 ja 1960.[5] Kaikkiaan Airola pelasi 8 kauden aikana 145 pääsarjatason ottelua, joissa hän teki 65 maalia. [6]

Airola pelasi vuosina 1959–1960 maajoukkueessa yhteensä 2 maaottelua.[7] Jääkiekkoa hän pelasi pelasi mestaruussarjassa vuosina 1957–1959 Turun Palloseurassa.[3]

Keijo ("Keppari") Airola lähetettiin 1930–1940 lukujen taitteessa sotalapseksi Ruotsiin. Sotien jälkeen hän palasi kotiinsa Turun Kurjenmäkeen, missä hän liittyi Turun Teräkseen, jossa pelasi jalkapalloa ja jääkiekkoa. Airolan kyvyt huomattiin ja hän siirtyi vuonna 1954 Turun Pyrkivään. Käytyään ruotsinkielisen kauppaopiston Valkeakosken Haka kiinnostui hänestä. Hän sai 1957 työpaikan Yhtyneissä Paperitehtaissa ja oli monta vuotta Juuso Waldenin "oikea käsi". 1960-luvun alkupuolella Airola muutti takaisin Turkuun, jossa hän toimi Yhtyneitten Paperitehtaitten aluemyyntipäällikkönä. Hän liittyi Turun Tovereihin, jossa pelasi 1. divisioonassa useita vuosia. Talvella hän pelasi jääkiekkoa sekä Valkeakoskella että Turussa Turun Palloseuran riveissä. 1970-luvun alussa Airola muutti pääkaupunkiseudulle ja perusti paperialan konsulttifirman. Vaimonsa kuoleman jälkeen hän muutti takaisin Turkuun lastensa kanssa.[4]

Airolalle on myönnetty Hakan kunniaviiri. Vuosina 1967 ja 1969 hän oli Turun piirin edustajana liittokokouksissa. Airola harrasti ulkoilun ohella pöytätennistä.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Kuolinilmoitus, Keijo Johannes Airola, Turun Sanomat, 2015, No 319, sivu 19, julkaistu 22.11.2015
  2. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Airola Keijo Johannes, Turun hautausmaa hautakartta.fi. Viitattu 8.4.2022.
  3. a b c d Urheilumme Kasvot Osa 3, Airola, Keijo Johannes, sivu 90, vastaavat toimittajat Risto Rantala, Markku Siukonen, Seppo Tukiainen, Oy Scandia Kirjat Ab, Keuruu 1978
  4. a b Reima Kosken laatima muistokirjoitus, Keijo Airola, Turun Sanomat, 2015, No 319, sivu 19, julkaistu 22.11.2015
  5. Suomen Cupin historia Suomen Palloliitto. Arkistoitu 21.6.2008. Viitattu 6.6.2009.
  6. Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 18. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.
  7. Soininen, Heidi (toim.): Jalkapallokirja 2008. Suomen Palloliitto, 2008. ISSN-0787-7188.