Kaunoruohokaija

lintulaji

Kaunoruohokaija (Neophema pulchella) on kaakkoisaustralialainen värikäs kaijalaji.

Kaunoruohokaija
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Ruohokaijat Neophema
Laji: pulchella
Kaksiosainen nimi

Neophema pulchella
Shaw, 1792

Katso myös

  Kaunoruohokaija Wikispeciesissä
  Kaunoruohokaija Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Kaunoruohokaijan pituus on noin 20 cm ja paino 35–46 grammaa. Sen höyhenpuku on selästä ja päälaelta kirkkaan vihreä, alapuoli keltainen, siiven keskimmäiset ja pienet yläpeitinhöyhenet ja naama siniset. Koiraan siivellä on punaruskea siipijuova, siipisulkien reunat ja siiven alapeitinhöyhenet ovat tummansiniset ja pyrstö vihreä. Naaraan naama on vaaleamman sininen, ja siltä puuttuu siiven punertava juova. Nuori lintu on himmeämmän värinen.

Esiintyminen muokkaa

Kaunoruohokaijat elävät Australian kaakkoisosassa Queenslandin kaakkoiskulmasta Victorian pohjoisosiin. Kannan suuruus on noin 20 000 yksilöä. Laji oli häviämässä 1900-luvun alussa, mutta kanta alkoi elpyä 1920-luvulla. Kaunoruohokaijoja pyydystettiin häkkilinnuiksi ja ammuttiin piirakantäytteiksi. Ne ovat enimmäkseen paikkalintuja. George Shaw kuvaili lajin holotyypin Uudesta Etelä-Walesista.[2]

Elinympäristö muokkaa

Kaunoruohokaijat asuvat harvapuustoisilla heinämailla ja vuorenrinteillä sekä vesireittien varrella.

Lisääntyminen muokkaa

Lajin lisääntymisaika on elokuusta joulukuulle. Pesä on tavallisesti puun- tai kannonkolossa. Naaras munii neljästä viiteen munaa, joita se hautoo noin 20 päivää. Poikaset jättävät pesän neljän viikon ikäisinä, ja ne saavat aikuisen höyhenpuvun noin neljän kuukauden ikäisinä. Pari pesii toisinaan kahdesti kesän aikana.

Ravinto muokkaa

Kaunoruohokaijojen ruokavalio koostuu siemenistä ja kasvien osista, joita se etsii maasta. Siementen osuus lisääntyy kuivan kauden lopulla. Syödessään se on hyvin peloton ja väistää ihmistä tavallisesti kävellen. Kuumimman ajan iltapäivästä linnut lepäävät pensaiden tai puiden siimeksessä. Ne käyvät juomassa vain kerran päivässä.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. BirdLife International: Neophema pulchella IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.4.2014. (englanniksi)
  2. IBC (englanniksi)