Kauko Pirinen
Kauko Antero Pirinen (10. tammikuuta 1915 Eno[1] – 31. toukokuuta 1999 Helsinki) oli suomalainen historiantutkija. Hän oli Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori vuodesta 1961 ja yleisen kirkkohistorian professori vuosina 1963–1980. Ennen yliopistouraa Pirinen oli Valtionarkistossa arkistonhoitajana 1957–1961 ja arkistoneuvos 1961–1962.[1]
Pirinen kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun lyseosta vuonna 1932. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1936 ja lisensiaatiksi vuonna 1956 sekä väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1962.[2]
Pirinen oli Suomessa 1900-luvun johtavia historiantutkijoita. Hänen erikoisalojaan olivat Suomen keskiajan historia, Savon ja Karjalan historia ja kirkollinen lainsäädäntö. Pirinen oli myös heraldiikan asiantuntija, ja hän osallistui 1950- ja 1960-luvuilla Suomen maalaiskuntien vaakunoiden suunnitteluun.[3] Pirinen oli Helsingin yliopiston Karjalaisen osakunnan kuraattorina vuosina 1943–1944.[2]
Hän sai teologian kunniatohtorin arvonimen vuonna 1963.[1]
Kauko Pirisen ensimmäinen puoliso vuosina 1940–1961 oli kirjailija Aale Tynni (1913–1997). Heidän poikansa oli runoilija Matti Pirinen (1942–1971). Pirisen toinen puoliso vuodesta 1962 oli Maila Sylvia Melin.[4][2]
Teoksia
muokkaa- Suomen vaakunat ja kaupunginsinetit. (1949, A. W. Ranckenin kanssa)
- Turun tuomiokapituli keskiajan lopulla. (1956)
- Turun tuomiokapituli uskonpuhdistuksen murroksessa. (1962)
- A History of Finland. (1962, Eino Jutikkalan kanssa)
- Schaumanin kirkkolain synty. (1985)
- Suomen kirkon historia. (1. osa, 1991)
- Henrik Renqvist, pappi ja herätysjohtaja, oikeushistoriallinen näkökulma (julk. postuumisti 2003, toim. Ilkka Huhta)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 6, palsta 1171
- ↑ a b c Suomen kirkon matrikkeli 1963, s. 511. Helsinki: Suomen Kirkon Pappisliitto, 1963.
- ↑ Esko Rekola: Viran puolesta, s. 63. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1998.
- ↑ Kauko Pirinen Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.