Avaa päävalikko

Kasvot kuvastimessa on Ralf Rubinin ohjaama elokuva vuodelta 1953.

Kasvot kuvastimessa
Kasvot kuvastimessa.jpg
Ohjaaja Ralf Rubin
Käsikirjoittaja Ralf Rubin
Ossi Skurnik
Tuottaja Ralf Rubin
Säveltäjä Kalevi Hartti
Kuvaaja Ossi Skurnik
Leikkaaja Ossi Skurnik
Pääosat Airi Honkaniemi
Tauno Majuri
Mirja Karisto
Kalevi Hartti
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Ensi-ilta 1953
Kesto 73 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Ossi Skurnikin kuvaustyyli ja amatöörinäyttelijöiden käyttö viittaavat italialaiseen neorealismiin.[1][2] Elokuvan päähenkilö kokee kovia kohtaloita, ja peilin särkymisen symboliikkaa käytetään useaan otteeseen.[3]

TuotantoMuokkaa

Ohjaaja Ralf Rubin toimi aikaisemmin Suomen Filmiteollisuuden mainospäällikkönä. Kuvaaja Ossi Skurnik oli tutustunut elokuvan tekemiseen Roomassa.[1] Kasvot kuvastimessa oli Suomen ensimmäinen mykkäkameralla kuvattu[4] ja jälkiäänitetty elokuva.[1][2] Rubin teki muutamia lyhytelokuvia ja tämän elokuvan lisäksi Osmo Lampisen kanssa toisen pitkän, Kesäyön lapset.[1]

NäyttelijätMuokkaa

 Airi Honkaniemi  … Inkeri Harju  
 Tauno Majuri  … lääkäri  
 Mirja Karisto  … Ulla Rainto  
 Kalevi Hartti  … Veikko Syvärinen  
 Jalmari Parikka  … romukauppias  
 Aili Valli  … neiti Kaarela, suojeluvalvoja  
 Erkki Holm     
 Uolevi Lönnberg  … Kaarlo Virtanen  
 Ilmari Louko  … valokuvaaja  
 Maria Braithwaite  … Inkerin äiti  
 Erkki Ertama  … Vittorio, italialainen merimies  
 Hellevi Selvilä  … Maria Laine  
 Valentina Hietala  … opettaja  
 Sirkka Breider  … koulun opettaja  
 Aje Klinthe  … tyttökodin johtaja  
 Veikko Laihanen  … kuppilan pitäjä  
 Ritva Karisto  … tyttö tyttökodissa  
 Leila Lehtonen  … tyttö tyttökodissa  
 Ossi Skurnik  … mies ravintolassa  

VastaanottoMuokkaa

Aikalaisarvioissa elokuvalle annettiin varovaista kiitosta, mutta monien puutteiden sanottiin kuitenkin näyttäytyvän niin käsikirjoituksessa kuin yleisenä avuttomuutenakin.[1] Myöhempien televisioesitysten yhteydessä esitetyissä kritiikeissä ei elokuvaa ole toisaalta pidetty erityisen laadukkaana, vaan sen arvo on nähty ainoastaan harvinaisuudessa.[3] Toisaalta siitä on sanottu, että se on kiinnostava ja kokeellinenkin moraliteetti, jonka symboliikka ja neorealismin vaikutteet kutkuttavat,[2] ja siitä saattaisi olla ainesta kulttielokuvaksi[4] (Arto Pajukallio, Helsingin Sanomat).

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Kasvot kuvastimessa Elonetissä Taustaa. Viitattu 14.2.2012.
  2. a b c Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 15.2.2012, s. D 9.
  3. a b Päivän elokuvia, Tv-maailma 6/2012, s. 21.
  4. a b Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 7.11.2012, sivu D 9
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.