Kastraatio

toimenpide, jossa uroksen kivekset poistetaan
(Ohjattu sivulta Kastrointi)

Kastraatio eli kuohinta tarkoittaa menetelmää, jossa sukupuolirauhaset (tavallisesti miehen tai koiraseläimen kivekset: emaskulaatio) poistetaan (menetelmänä spadones) tai tehdään muuten toimimattomiksi. Se voidaan tehdä joko kirurgisesti tai kemiallisesti. Joskus kastraatiossa poistetaan myös penis (menetelmänä castrati tai sandali). Kastraatio voidaan tehdä paitsi lisääntymiskyvyn poistamiseksi, myös luonteen muuttamiseksi. Kastraatiota ei tule sekoittaa sterilisaatioon, jossa poistetaan vain lisääntymiskyky.

Kastraatio keskiajalla.

Ihmisen kastraatio

muokkaa
Pääartikkeli: Eunukki

Kuohittuja miehiä kutsutaan eunukeiksi.

Poikalapsen kastraatio aiheuttaa murrosiän poisjäännin myötä pysyviä naisellisia ja lapsimaisia ominaisuuksia, esimerkiksi naismaisen rasvakudoksen määrän ja sijoittumisen vartalossa, fyysisen voiman vähäisyyden, korkean äänen ja karvoituksen niukkuuden. Aikuisen miehen kastraatio aiheuttaa samoja ominaisuuksia lievempinä. Eunukit ovat olleet kysyttyjä orjamarkkinoilla, mutta he ovat hoitaneet myös hyvin arvostettuja virkoja. Joihinkin virkoihin, kuten haaremin vartijoiksi, on otettu jopa ainoastaan heitä. Pikkupoikina kuohitut eunukit ovat hyposeksuaaleja, mutta murrosiän jälkeen kuohitut eunukit eivät.

Myös nainen tai tyttö voidaan kastroida, vaikkakin se on vaikeampaa ja harvinaisempaa. Vastaavasti kun miehen tai pojan kastraatiossa poistetaan kivekset, miehen sukupuolirauhaset, naisen tai tytön kastraatiossa poistetaan munasarjat, naisen sukupuolirauhaset. Vastaavasti kuin alle murrosikäisen pojan kastraatio estää esimerkiksi siemensyöksyjen alkamisen, äänenmurroksen ja lihasten miehisen kasvun, alle murrosikäisen tytön kastraatio estää esimerkiksi kuukautisten alkamisen ja rintojen kasvun.

Kastroidut eläimet

muokkaa
 
Koiran kastraatio.

Kuohittu sonni on härkä, kuohittu pässi on oinas ja kuohittu ori on ruuna[1]. Koska kuohilailla on huomattavasti vähemmän testosteronia kuin muilla uroksilla, ne ovat yleensä paljon säyseämpiä kuin muut urokset. Tästä syystä kuohilaita on perinteisesti käytetty tehtäviin, joissa vaaditaan itsehillintää. Ruunia ja härkiä on voitu pitää peltotöissä ja vetojuhtina.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Kuoharin puukko Kansallismuseo.fi

Aiheesta muualla

muokkaa