Karrageeni

kemiallinen yhdiste

Karrageenit ovat ryhmä sulfaattiesteriryhmiä sisältäviä polysakkarideja. Karrageeneja esiintyy erityisesti punalevissä, joissa niiden tehtävänä on toimia soluja tukevana materiaalina, kuten selluloosa kasveissa. Sulfaattiryhmien vuoksi karrageenit ovat negatiivisesti varautuneita ja hydrofiilisia. Karrageenit ovat hyytelömäistä ainetta, jota valmistetaan Pohjois-Atlantin punalevistä, kuten irlanninsammal (Chondrus crispus)- ja Gigartina stellata -levistä. Chondrus crispus -punalevästä saatava karrageeni on pääasiassa κ- ja λ-karrageenia.[1] Sitä saadaan myös Gigartina mamillosa -lajista.[2]

Eri karrageenien rakenteita.

Karrageeni on elintarvikelisäaine (E 407) jota käytetään emulgointiaineena muun muassa jäätelöissä, hilloissa ja makeisissa. Sitä lisätään Suomessa myös kerman joukkoon jotta rasva ei nousisi pintaan.

Karrageeni on saanut nimensä irlantilaisen Carragheenan-nimisen kylän

mukaan.[3][4]

Karrageeni on leväkolloidi, ja sitä käytetään eläinperäisen liivatteen sijasta agar-agarin ohella kasviperäisenä hyytelöimisaineena. Karrageeneja on kolmea eri tyyppiä (κ, ι ja λ)[3]

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Poligeeni eli hydrolysoitunut karrageeni, jonka molekyylimassa on alle 20 kDa voi aiheuttavaa suolistotulehduksia. Kaupallisen karrageenin keskimääräinen molekyylimassa on kuitenkin yleensä yli 200.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Norman Stanley: Production, properties and uses of carrageenan FAO. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
  2. Medicinenet.com
  3. a b Leväperäinen hyydyte Tieteen Kuvalehti. 11/2001. Viitattu 6.4.2011.
  4. Merriam-webster.com merriam-webster.com. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
  5. Karrageeni ja sen hyödyntäminen erilaisissa sovelluksissa. Sivut 7-8. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201806282608.pdf