Kardia (kaupunki)

Kardia (m.kreik. Καρδία, lat. Cardia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakian Khersonesoksella nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijoitetaan noin neljä kilometriä pohjoiseen nykyisestä Çanakkalen maakunnan Bolayırista.[3][4]

Kardia
Καρδία
Sijainti

Kardia
Koordinaatit 40°33′17″N, 26°44′46″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Bakla Burnu (?), Bolayır, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Traakian Khersonesos, Traakia

MaantiedeMuokkaa

Kardian poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Traakiassa Traakian Khersonesokseksi kutsutulla niemimaalla eli nykyisellä Gallipolin niemimaalla. Kaupunki oli rakennettu niemimaan länsirannikolle pienen Melaksen lahden etelärannalle tai sen länsilaidan niemelle (nyk. Bakla Burnu). Suunnilleen samalla kohdalla niemimaan itärannikolla sijaitsi Paktyen kaupunki, johon etäisyys oli 40 stadioninmittaa. Kaupunkien välissä sijaitsi Khersonesoksen eli Agoran kaupunki. Niemimaan eteläisimmän kärjen Elaiukseen matka laskettiin 400–420 stadioninmitaksi.[1][2]

Kardian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä. Alueeseen kuuluivat muun muassa Kobrys ja Kypasis hieman pohjoisempana samalla rannikolla.[1]

HistoriaMuokkaa

Kardia oli alun perin Joonian Miletoksen ja Klazomenain siirtokunta. Sen alkuperäiseksi siirtokuntalaisten johtajaksi mainitaan joko Hermokhares tai Hermokrates Miletoslainen. 500-luvun eaa. puolessa välissä sinne muutti lisää asuttajia Ateenasta Miltiades vanhemman johdolla.[2][5] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiä Kardianos (Καρδιανός).[1]

Kardia oli ainakin alun perin Traakian Khersonesoksen tärkeimpiä kaupunkeja. 500-luvulla eaa. kaupunki kärsi tappion bisaltialaisille taistelussa. Kun Miltiades nuorempi piti Khersonesos/Agoraa pääkaupunkinaan, Kardia toimi sen satamana.[1][6] Persian alainen foinikialainen laivasto yritti vallata Kardian Joonian kapinan aikaan, mutta tämä epäonnistui.[1][7] Kardia ei esiinny omalla nimellä Deloksen meriliiton jäsenenä liiton verotusluetteloissa, mikä johtunee siitä, että sen asukkaat luettiin veronkannossa khersonisoslaisten joukkoon.[1]

Ateenan hävittyä peloponnesolaissodan Kardia tuli traakialaisen Odrysian kuninkaan Kotyksen valtaan, ja toimi tämän palkkasoturien johtajan Kharidemoksen tukikohtana. Myöhemmin ateenalaiset yrittivät tehdä Kardiasta klerukhia-siirtokuntansa. Tämän torjuakseen kaupunki siirtyi noin vuonna 352 eaa. Filippos II:n puolelle. Vuonna 338/337 eaa. Kardia kuului oletettavasti Korintin liittoon. Kaupunki löi omaa pronssirahaa noin vuosina 350–309 eaa.[1]

Aleksanteri Suuren aikana Kardia oli tyrannia, jota hallitsi Hekataios. Lysimakhos tuhosi kaupungin hellenistisen kauden alussa noin vuonna 309 eaa.[1][8] Se rakennettiin tämän jälkeen uudelleen, mutta ei koskaan noussut enää merkittäväksi kaupungiksi, sillä Lysimakhos perusti sen lähelle uuden Lysimakheian kaupungin, joka nousi sen korvaajaksi. Sinne myös siirrettiin asukkaita Kardiasta.[2][9]

Kuuluisia kardialaisia olivat diadokki Eumenes Kardialainen[10] ja historioitsija Hieronymos Kardialainen.[11]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”665 Kardia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d Smith, William: ”Cardia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Kardia/Lysimacheia Pleiades. Viitattu 2.11.2010.
  4. ”51 H3 Kardia/Lysimacheia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  5. Herodotos: Historiateos 7.58, 6.33, 9.115; Pseudo-Skymnos: Periplus 699; Demosthenes: Filipposta vastaan (Contra Philippum) 1 s. 63.
  6. Herodotos: Historiateos 6.41.
  7. Herodotos: Historiateos 6.33.
  8. Pausanias: Kreikan kuvaus 1.9.10.
  9. Strabon: Geografika 7 s. 331; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.10.5, 4.34.6; Appianos: BC 4.88; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.12.2.
  10. Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Eumenes 1.
  11. Pausanias: Kreikan kuvaus 1.9.10.