Avaa päävalikko

Kapina on jonkin joukon (aseellinen) nousu esivaltaa vastaan.[1][2]

Kapinoinnilla pyritään muuttamaan epätyydyttäväksi koettu asiantila. Kapinoinnilla on pyritty esim. hallituksen kaatamiseen ja vallankaappaukseen tai yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseen vallankumouksella. Historiallisesti kapina-sanaa käytettiin epäonnistuneesta vallankaappauksesta tai -kumouksesta.

Suomen rikoslain 16 luvun 4 § sisälsi vuoden 1999 alkuun asti rikosnimikkeen kapina, jolla tarkoitettiin ”väkijoukon yksin toimin harjoittamaa väkivaltaa virkamiestä vastaan.” Rikoslain uudistamisen myötä (24. heinäkuuta 1998/563) siitä luovuttiin.

Merenkulkuyhteyksissä kapinalla tarkoitetaan laivan miehistön jäsenten toimia, joilla he pyrkivät saamaan aluksen komentoonsa. Merillä kapinoinnista rangaistuksena oli perinteisesti kuolemanrangaistus. Ison-Britannian laivaston sotalait ovat muuttuneet niiden vuosisataisten olemassaolon aikana hieman. Nykyiset sotalait ovat peräisin 1700-luvun puolivälistä sillä erotuksella, ettei kuolemanrangaistusta enää käytetä. Yhdysvaltain sotaoikeuden säännöstön artikla 94 määrittelee mahdolliseksi rangaistukseksi kuoleman.

Sisällysluettelo

Katso myösMuokkaa

Tunnettuja kapinoitaMuokkaa

Kapinoita SuomessaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 28.12.2017.
  2. Kotus, Perussanakirja, 1997; kapina: jnk joukon (aseellinen) nousu esivaltaa vastaan.
  3. Kimmo Katajala: Suomalainen kapina. talonpoikaislevottomuudet ja poliittisen kulttuurin muutos Ruotsin ajalla, s. 207–321. Historiallisia tutkimuksia 212. SKS, 2002. ISBN 951-746-306-5.
  4. Katajala, s. 329–347