Kansainvälinen työläisten juhlapäivä

työväenliikkeen kansainvälinen juhlapäivä

Kansainvälinen työläisten juhlapäivä on työväenliikkeen kansainvälinen joukkokokous- ja mielenosoitusjuhla, jota vietetään 1. toukokuuta eli vapunpäivänä.[1] Työväenliikkeen juhlapäivä (ransk. Fête du Travail) sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Toukokuun ensimmäinen oli Yhdysvalloissa ollut vanhastaan moving-day, päivä, jolloin työsopimukset oli uusittu ja työpaikkaa vaihdettu.[2]

Haymarketin verilöyly 4. toukokuuta 1886.

Toukokuun 1. päivänä 1886 järjestettiin Yhdysvalloissa laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Kolme päivää myöhemmin chicagolaiset anarkistit kutsuivat koolle laajan mielenosoituksen lakon aikaisissa mellakoissa kuolleiden työläisten muistoksi. Mielenosoitusta seuranneessa Haymarketin verilöylyssä sai surmansa ainakin neljä työläistä sekä useita poliiseja. Välikohtauksen jälkeen seitsemän anarkistia tuomittiin kuolemaan ja heistä lopulta neljä teloitettiin.[3] Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut Toinen internationaali päätti, että ”Haymarketin marttyyreja” muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1. toukokuuta 1890[4] ja ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi.

Välitön esikuva tuli siis Amerikasta, mutta taustalla vaikutti myös keskieurooppalainen perinne. Myös Euroopassa vapun mielenosoitusten taustalla olivat työväenluokan elinolot. Suomessa työläisten vappujuhlien iskulause oli vuosikymmeniä ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”.[1]

Yhdysvalloissa 1. toukokuuta vietettiin vuodesta 1921 ”amerikkalaistumispäivänä”, koska työväenpäivän (engl. Labor Day) viettämistä 1. toukokuuta pidettiin kommunistisena. Virallisesti 1. toukokuuta on ollut vuodesta 1958 ”uskollisuuspäivä” (Loyalty Day).[5]

Suomessa työväen vappumarssit jakautuivat 1920-luvulta alkaen sosialidemokraattien ja kommunistien erillisiin kulkueisiin.[6][6]

Lähteet muokkaa

  1. a b Salonen, Minna: Vappu tulee käki kainalossa, pääskynen pivon pohjassa Kielikuvastin. 20.8.2008. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 14.5.2011. Viitattu 30.4.2011.
  2. Lehtonen, Juhani U. E.: Vappu. Teoksessa Vento, Urpo (toim.): Juhlakirja. Suomalaiset merkkipäivät, s. 122–126. Kalevalaseuran vuosikirja 59. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1979. ISBN 951-717-178-1.
  3. Steven: A short history of May Day Libcom.org. 11.9.2006. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
  4. Miksi työläiset juhlivat juuri vappua?. Tieteen Kuvalehti Historia, 3/2008. Oslo: Bonnier Publications International AS. ISSN 0806-5209.
  5. 36 U.S. Code § 115.Loyalty Day Legal Information Institute. Viitattu 1.5.2007. (englanniksi)
  6. a b Olavinen, Iris: Punaliput liehumaan! Työväenliikkeen 100 itsenäisyyden vuotta. 2017. Viitattu 4.5.2024.

Aiheesta muualla muokkaa