Kalle Kontio
Kalle Kontio (15. heinäkuuta 1879 Juva – 14. kesäkuuta 1954 Turku)[1] oli suomalainen arkkitehti.
Kontion vanhemmat olivat maanviljelijä Karl Gustaf Kontio ja Henriikka Maria Harmoinen ja puoliso vuodesta 1904 Olga Lydia Auvinen. Ylioppilaaksi Kontio tuli Mikkelin klassillisesta lyseosta 1901.[2] Hän suoritti arkkitehtitutkinnon Polyteknillisessä opistossa 1905. Valmistuttuaan hän pääsi Yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräiseksi arkkitehdiksi. Vuosina 1905–1908 hän toimi lisäksi eri arkkitehtitoimistoissa piirtäjänä. Hän johti Kajaanin sairaalan rakennustöitä vuosina 1908–1910, ja 1911–1912 hän toimi Vaasan lääninrakennuskonttorin vt. esimiehenä. Vuodet 1912–1913 hän johti Savonlinnan tuomiokapitulin uuden rakennuksen rakentamista.[2]
Vuodesta 1915 Kontio johti Tampereen teknillisen opiston rakennustöitä. Hän siirtyi 1920 Vaasan lääninrakennuskonttorin apulaisarkkitehdiksi ja 1924 Mikkelin lääninarkkitehdiksi. Viipurin lääninarkkitehtina hän toimi vuodet 1937–1940. Vuodet 1940–1947 hän toimi Turun piiriarkkitehtina ja jäi eläkkeelle 1947 toimittuaan arkkitehtina 42 vuotta.[2]
Kontion yksityistöitä olivat muun muassa Pieksämäen Seurojentalo (1909), Jurvan Säästöpankki, Puumalan VPK:n palotorni sekä Vöyrin sankaripatsas.[2]
Lähteet muokkaa
- Kurkinen, Jari: Arkkitehti Stefan Michailow/Helenius, 1866–1947, s. 58. Hämeenlinnan historiallinen museo, 1997.
Viitteet muokkaa
- ↑ Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961. Matrikkeli, s. 483. Rakennushallitus, 1967.
- ↑ a b c d Meurman, Otto-Iivari 1976. Viipurin arkkitehdit, ss. 50-52. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. ISBN 951-95402-2-9 (Arkistoitu – Internet Archive)