Kalevalan kansallispuisto
Kalevalan kansallispuisto (ven. Калевальский национальный парк) on kansallispuisto Venäjällä Karjalan tasavallan länsiosassa lähellä Suomen rajaa, 30 kilometriä pohjoiseen Kostamuksen kaupungista. Siihen kuuluu yksi Euroopan viimeisistä vanhan mäntymetsän alueista. Kansallispuisto on saanut nimensä Kalevalan mukaan, ja eepoksen runoista pääosa on kerätty sen alueelta tai välittömästä läheisyydestä[1]. Alueen perinteisiä asukkaita ovat saamelaiset ja karjalaiset.
Venehjärven kylää Kalevalan kansallispuistossa
| Sijainti | |
|---|---|
| Lähin kaupunki | |
| Pinta-ala |
744 km² |
| Nimi alkuperäiskielellä |
Калевальский национальный парк |
|---|---|
| Tyyppi |
Kansallispuisto Venäjällä |
| Perustettu |
2007 |
Kalevalan kansallispuisto on perustettu vuonna 2007 Venäjän federaation 30. marraskuuta 2006 antaman määräyksen perusteella,[2] joten se on Karjalan tasavallan nuorin kansallispuisto.[1]
Maantiede muokkaa
Kalevalan kansallispuisto sijaitsee Baltian kilven kaakkoisosassa. Sen alueella ovat Euroopan vanhimmat kivimuodostumat (kolme miljardia vuotta vanhoja prekambrisia graniitteja ja gneissejä) nuoren, noin 20-30 metriä paksun jääkautisen kerrostuman alla. Viimeisimmän jääkauden aikana mannerjäätikkö kulutti aluetta, ja sen sulettua syntyi Karjalan jokien ja järvien täyttämä maisema. Kansallispuiston länsiosa on enimmäkseen tasaista metsää, kun taas itäosassa on enemmän kukkuloita, vaaroja ja harjanteita; alueen korkeus vaihtelee 105 ja 278 metrin välillä.
Kalevalan kansallispuistossa on yli 400 järveä, joista suurimmat ovat Suunujärvi sekä Ylä- ja Ala-Lapukkajärvi. Maa-alueesta noin 70 prosenttia on metsän peitossa.[1] Maaperässä on runsaasti turvetta; eräiden jokien pohjassa sitä voi olla jopa kuusi metriä. Puustosta pääosa on mäntyä ja kymmenen prosenttia kuusta. Entisten maatilojen alueilla esiintyy myös koivu- ja haapametsiköitä.
Ilmasto muokkaa
Kalevalan kansallispuistossa vallitsee subarktinen ilmasto eli siellä on leudot kesät (vain 1–3 kuukautta yli 10°C:n lämpötilassa) ja kylmät, lumiset talvet (kylmin kuukausi alle –3 ° C (26,6 ° F)). Lumi peittää maata 170-180 päivää vuodesta; pakkasettomia päiviä on vuodessa 80–95.
Lajisto muokkaa
Kalevalan kansallispuiston kasvistoon kuuluu yli 429 putkilokasvilajia sekä kymmeniä sammal- ja jäkälälajeja. Näistä merkittävimpiä ovat Punaiseen kirjaan sisällytetyt tummalahnanruoho, vaalealahnanruoho, nuottaruoho ja vaaleasara. Kalastoa edustavat ahven, hauki, harjus, muikku, taimen, siika ja lohi. Myös jokihelmisimpukkaa esiintyy kansallispuiston alueella. Kansallispuiston 37 nisäkäslajiin kuuluvat mm. karhu, hirvi ja metsäpeura. Eri lintulajeja on 143. Uhanalaisia kansallispuiston alueella eläviä lintuja ovat vesilinnuista kuikka, laulujoutsen, metsähanhi ja selkälokki, maalinnuista puolestaan sääksi, merikotka, haarahaukka, kurki, koskikara ja tuulihaukka. Kansallispuistossa pesivät myös Suomessa uhanalaiset nuolihaukka ja pikkutikka.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Kalevalan kansallispuisto new.library.karelia.ru. Viitattu 22.1.2021.
- ↑ [http://oopt.info/index.php?oopt=666 Калевальский Национальный парк] oopt.info. Viitattu 26.11.2020. (venäjäksi)
