Avaa päävalikko

Kai Latvalehto (s. 1967) on ruotsinsuomalainen kitaristi ja opettaja, joka tuli tunnetuksi Laulu koti-ikävästä -dokumenttielokuvan päähenkilönä.[1][2][3]

TaustaMuokkaa

Latvalehto vietti lapsuutensa Ruotsin Göteborgissa, mutta muutti Suomeen teini-iässä.[2][4] Latvalehdon suvun juuret ovat Taivalkoskella ja hän on perheensä ainoa lapsi.[2] Perhe muutti Ruotsiin Kain ollessa kaksivuotias.[5] Hänen äitinsä teki Ruotsissa töitä Volvolla ja isänsä välillä merillä, välillä tehtailla.[2] Elämä pyöri isän alkoholismin ympärillä.[2] Suomeen palatessaan perhe muutti Haukiputaalle.[2]

Kai omaksui lapsuutensa seurauksena ruotsinsuomalaisen identiteetin.[6] Mukaan jäi myös tunne ulkopuolisuudesta.[7] Latvalehto on asunut Oulussa vuodesta 1980 ja hän määrittelee itsensä Suomessa asuvaksi ruotsinsuomalaiseksi.[8]

Lukion jälkeen Latvalehto opiskeli englantia Oulun yliopistossa.[2][9] Latvalehto on koulutukseltaan kielten opettaja ja filosofian maisteri.[10][11][9] Opettajan töidensä lisäksi Latvalehto on toiminut projektityöntekijänä Ruotsin kirkolle.[12] Latvalehto on toiminut hankevetäjänä.[13] Hän on tehnyt myös käännöstöitä oman yrityksensä kautta.[5][9]

UraMuokkaa

Kitaran soiton Latvalehto aloitti lukiossa.[2] Latvalehto on soittanut kitaraa ja toiminut taustalaulajana Aknestik-bändissä vuosina 1984-2002.[14][15][16]

Latvalehto on kääntänyt kirjan Kaaoksen ruhtinaat.[17] Latvalehto on toiminut kääntäjänä Freetime Machos -dokumenttielokuvassa 2010 ja taustatoimittajana Suomirokin sankarit: Wigwam -dokumentissa 2006.[18]

Latvalehto on esiintynyt isänsä Taunon ja poikansa Oivan kanssa elämästään ja suomalaissiirtolaisuudesta Ruotsissa kertovassa Laulu koti-ikävästä -dokumenttielokuvassa vuonna 2013.[2][19][1][20] Elokuvassa Latvalehto matkusti isänsä kanssa lapsuutensa maisemiin Göteborgiin.[21][3] Elokuvan keskiössä on kulttuurinen juurettomuus.[3] Elokuvan ohjaaja oli Mika Ronkainen.[22] Dokumenttia käsiteltiin Inhimillinen tekijä- ohjelmassa 2015.[23] Siitä tehtiin myös versio teatteriin.[7][22]

Latvalehto valittiin tämän johdosta vuoden 2013 ruotsinsuomalaiseksi.[24][25]

Kun Pudasjärvi Ruotsiin lähti- siirtolaiskertomuksia muuttovirran varrelta, kirjaan Latvalehto on osallistunut kirjoittamalla.[26] Hän on ollut myös kirjoittamassa kirjaa Monta oksaa, joka kertoo ruotsinsuomalaisten tarinoita.[8][27]

Matka-apurahaa Latvalehto sai vuonna 2012 1200 euroa tutkimustyötään varten Oulun yliopiston tutkijakoululta.[28]. Latvalehto sai Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahastolta apurahan toisen sukupolven ruotsinsuomalaista kulttuuri-identiteettiä käsittelevää väitöskirjaa varten vuonna 2013.[10] Projekti alkoi Oulun yliopiston kautta ja siinä haastateltiin toisen polven ruotsinsuomalaisia.[29] Se jatkui Åbo Akademissa.[26] Latvalehto väitteli tohtoriksi toisen polven ruotsinsuomalaisten kulttuuri-identiteetistä 2018.[30][8]

Vuonna 2019 Latvalehto sai Pohjois-Pohjanmaanrahastolta apurahaa 40 000 euroa ruotsinsuomalaisen taiteilijaresidenssin perustamiseksi Ouluun.[31]

YksityiselämäMuokkaa

Hän on naimisissa Päivi Latvalehdon kanssa ja hänellä on yksi, vuonna 2003 syntynyt poika.[14][2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Laulu Koti-ikävästä kertoo siirtolaisuudesta ja ulkopuolisuuden tunteesta Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2017.
  2. a b c d e f g h i j Ruotsissa kasvanut Kai Latvalehto: ”Lapsena suomalaisuus tuntui nololta” Kodin Kuvalehti. 14.10.2016. Viitattu 6.6.2017.
  3. a b c Matka juurille Ruotsiin Kansan Uutiset. 7.4.2013. Viitattu 8.10.2017.
  4. Olli-Matti Oinonen: Laulu koti-ikävästä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 6.6.2017.
  5. a b Pitkä matka kotiin Helsingin Sanomat. 26.1.2013. Viitattu 15.10.2017.
  6. Arvio: Dokumentti ruotsinsuomalaisuudesta on takuuvarma hitti Helsingin Sanomat. 4.4.2013. Viitattu 15.10.2017.
  7. a b Miesten kasvutarinat näyttämöllä – runollinen siirtolaisdokumentti kasvoi teatterin mittoihin Yle Uutiset. Viitattu 15.10.2017.
  8. a b c Ruotsinsuomalaisuus ei enää ole suomalaisuutta Ruotsissa – monelle musiikki on kolmas kotimaa Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2019.
  9. a b c Voimaa suomalaisista juurista – Kai Latvalehto tietää, mitä on olla toisen polven ruotsinsuomalainen Lapin Kansa. 17.6.2018. Viitattu 26.8.2018.
  10. a b Pohjois-Pohjamaan kulttuurirahastolta 433 000 euroa tieteelle ja taiteelle Kaleva.fi. Viitattu 30.6.2017.
  11. Ruotsinsuomalaiset nyt: Suomalaisuutta ei enää tarvitse hävetä apu.fi. 25.4.2018. Viitattu 1.7.2018.
  12. Usko, Toivo ja Unelmat -projekti etsii ruotsinsuomalaisia nuoria SVT Nyheter. Viitattu 30.6.2017.
  13. Koti-ikävästä kärsiviä ruotsinsuomalaisia houkutellaan nyt Suomen työvoimapulaa paikkaamaan – "Minä löysin täältä paratiisin", sanoo Marianne Viita Yle Uutiset. Viitattu 12.9.2019.
  14. a b Pihasaunassa kynttilän valossa Kaleva.fi. Viitattu 6.6.2017.
  15. Laulu koti-ikävästä -dokumentin Kai Latvalehto on ehdolla vuoden ruotsinsuomalaiseksi ESS.fi. 25.11.2013. Viitattu 6.6.2017.
  16. Jarmo Valkola: Laulu koti-ikävästä KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 6.6.2017.
  17. Kaaoksen ruhtinaat Adlibris. Viitattu 28.6.2017.
  18. Kai Latvalehto Elonet. Viitattu 30.6.2017.
  19. Palkittu elokuva antoi maahanmuuttajalle kahdet juuret Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2017.
  20. Uutuusdokkari pureutuu siirtolaisuusteemaan mtv.fi. Viitattu 6.6.2017.
  21. Laulu koti-ikävästä naurattaa ja itkettää Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2017.
  22. a b Kain ja Taunon Ruotsin-reissu siirtyy Oulun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle Kaleva.fi. Viitattu 15.10.2017.
  23. Inhimillinen tekijä: Kahden maan kameleontit yle.fi. Viitattu 9.10.2017.
  24. Laulu koti-ikävästä johti valintaan vuoden ruotsinsuomalaiseksi Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2017.
  25. Laulu koti-ikävästä -elokuvan tähdestä vuoden ruotsinsuomalainen ts.fi. Viitattu 6.6.2017.
  26. a b Sata tarinaa lännen luvatusta maasta – Ruotsin siirtolaisuutta muistellaan Pudasjärvellä monin tavoin iijokiseutu.fi. 5.7.2017. Viitattu 8.10.2017.
  27. Monta oksaa kertoo tarinoita ruotsinsuomalaisuudesta – Työväen Musiikkitapahtuma 23.-26.7.2020 valmu.com. Viitattu 12.9.2019.
  28. Matka-apurahapäätökset 28.3.2012 | UniOGS www.oulu.fi. Viitattu 9.10.2017.
  29. Sveriges Radio: Valkoiselta kankaalta väitöskirjan tekoon - Sisuradio sverigesradio.se. Viitattu 8.10.2017.
  30. Katri Nisula: Kai Latvalehto tutki toisen polven ruotsinsuomalaisia – ja uskoo, että ruotsinsuomalaisuus määritellään uusiksi lähivuosina Sveriges Radio. 25.6.2018. Viitattu 5.7.2018.
  31. Oulustako ruotsinsuomalaisten kantakaupunki? Taiteilija-tutkija Kai Latvalehto puuhaa Ouluun taiteilijaresidenssiä, jossa Ruotsissa asuvat suomalaiset pääsevät tutustumaan juuriinsa Kaleva.fi. Viitattu 19.5.2019.