Kaetlyn Osmond
Kaetlyn Osmond (s. 5. joulukuuta 1995 Marystown, Newfoundland ja Labrador, Kanada) on kanadalainen taitoluistelija.[1] Hän ilmoitti kilpauransa päättymisestä toukokuussa 2019[2] oltuaan kilpailematta koko edelliskauden.[3] Osmond voitti urallaan muun muassa joukkuekilpailun olympiakultaa Pyeongchangissa 2018 ja yksinluistelun maailmanmestaruuden Milanossa samana vuonna.[2]
| Kaetlyn Osmond | |
|---|---|
 Kaetlyn Osmond talviolympialaisissa 2018. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. joulukuuta 1995 Marystown, Newfoundland ja Labrador, Kanada |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Taitoluistelija | |
| Pituus | 165 cm |
| Entiset valmentajat |
Ravi Walia Josée Picard Jessica Gosse |
| Entiset koreografit |
Lance Vipond Jeffrey Buttle Pasquale Camerlengo |
| Aloittanut | 1997 |
| Lopettanut | 2019 |
| Henkilökohtaiset parhaat pisteet (ISU) | |
| Pisteet yhteensä |
231,02 Pyeongchang 2018 |
| Lyhytohjelma |
78,87 Pyeongchang 2018 |
| Vapaaohjelma |
152,15 Pyeongchang 2018 |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
_(5).jpg) Wakaba Higuchi, Kaetlyn Osmond ja Satoko Miyahara MM-kilpailujen 2018 palkintokorokkeella. | |||
| Maa: Kanada
| |||
| Taitoluistelu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Pyeongchang 2018 | joukkuekilpailu | |
 Hopeaa |
Sotši 2014 | joukkuekilpailu | |
 Pronssia |
Pyeongchang 2018 | yksinluistelu | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Milano 2018 | yksinluistelu | |
| Hopeaa |
Helsinki 2017 | yksinluistelu | |
Ura muokkaa
Osmond alkoi luistella kaksivuotiaana.[4] Ollessaan kahdeksanvuotias hän muutti perheensä kanssa synnyinpaikkakunnaltaan Marystownista Montrealiin, jossa häntä ja hänen siskoaan Natashaa valmensi Josée Picard. Kaksi vuotta myöhemmin perhe muutti Edmontoniin, jossa valmentajaksi tuli Ravi Walia.[2] Osmond alkoi kilpailla aikuisten sarjassa kaudella 2011–2012 ja voitti heti Kanadan-mestaruuspronssia. Edellisvuonna hän oli sijoittunut junioreiden mestaruuskilpailuissa kuudenneksi.[4] Vuonna 2012 hän osallistui junioreiden maailmanmestaruuskilpailuihin, joissa sijoittui kymmenenneksi.[1]
Kaudella 2012–2013 Osmond saavutti ensimmäisen Kanadan-mestaruutensa ja kilpaili ensimmäisen kerran kansainvälisissä arvokilpailuissa.[4] Hän sijoittui tuolloin neljän maanosan mestaruuskilpailuissa seitsemänneksi ja maailmanmestaruuskilpailuissa kahdeksanneksi.[1] Kaudella 2013–2014 hän voitti toisen peräkkäisen Kanadan-mestaruutensa ja kilpaili ensimmäisissä talviolympialaisissaan. Osmond sijoittui Sotšin olympialaisten yksinluistelussa kolmanneksitoista.[1] Lisäksi hän kuului Kanadan hopeaa voittaneeseen joukkuekilpailujoukkueeseen.[4] Saitaman maailmanmestaruuskilpailuissa myöhemmin samana vuonna hän sijoittui yhdenneksitoista.[1]
Kausi 2014–2015 jäi Osmondilta kokonaan väliin loukkaantumisen vuoksi.[4] Hän mursi oikean jalan pohjeluunsa kaaduttuaan harjoituksissa syyskuussa.[5] Hän palasi kilpajäille kaudella 2015–2016.[4] Osmond sijoittui tuolloin Kanadan-mestaruuskilpailuissa pronssille, eikä päässyt edustamaan maataan maailmanmestaruuskilpailuihin. Neljän maanosan mestaruuskilpailuissa hän oli kuudes.[1]
Kaudella 2016–2017 Osmond voitti ensimmäisen arvokilpailumitalinsa yksinluistelussa, hopeaa Helsingin maailmanmestaruuskilpailuissa. Hänen maannaisensa Gabrielle Daleman sijoittui samassa kilpailussa pronssille.[4] Osmond voitti kaudella myös kolmannen Kanadan-mestaruutensa ja sijoittui neljän maanosan mestaruuskilpailuissa neljänneksi.[1]
Kausi 2017–2018 oli Osmondin uran paras. Hän saavutti kaksi henkilökohtaista arvokilpailumitalia, kultaa Milanon maailmanmestaruuskilpailuissa ja pronssia Pyeongchangin olympialaisissa. Maailmanmestaruus oli Kanadan ensimmäinen naisten yksinluistelussa sitten vuoden 1973, jolloin mestaruuden voitti Karen Magnussen.[2] Pyeongchangissa Osmond oli lisäksi osa Kanadan kultaa voittanutta joukkuekilpailujoukkuetta. Hän luisteli joukkuekilpailussa naisten lyhytohjelman.[6]
Kauden 2018–2019 Osmond oli poissa kilpajäiltä ja oli sen sijaan mukana kiertävissä luistelunäytöksissä.[3] Kilpailutauosta tuli lopulta pysyvä, hän ilmoitti kilpauransa päättymisestä toukokuussa 2019.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Kaetlyn OSMOND isuresults.com. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Short, Robin: Marystown native Kaetlyn Osmond goes out a champ The Telegram. 2.5.2019. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Smellie, Sarah: Kaetlyn Osmond is having a very different year, with no plans — yet — to compete again CBC. 23.11.2018. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Kaetlyn Osmond olympic.ca. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Injury will keep skater Kaetlyn Osmond out of fall competitions skatecanada.ca. 15.9.2014. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)
- ↑ She's golden! Kaetlyn Osmond's parents ecstatic about Olympic medal win CBC News. 13.2.2018. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Kaetlyn Osmond Facebookissa
- Kaetlyn Osmond Twitterissä
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaetlyn Osmond Wikimedia Commonsissa
1906–1907: Madge Syers-Cave | 1908–1911: Lily Kronberger | 1912–1914: Opika von Meray-Horvath | 1922–1926: Herma Planck-Szabo | 1927–1936: Sonja Henie | 1937: Cecilia Colledge | 1938–1939: Megan Taylor | 1947–1948: Barbara Ann Scott | 1949–1950: Alena Vrzáňová | 1951: Jeannette Altwegg | 1952: Jacqueline du Bief | 1953: Tenley Albright | 1954: Gundi Busch | 1955: Tenley Albright | 1956–1960: Carol Heiss | 1962–1964: Sjoukje Dijkstra | 1965: Petra Burka | 1966–1968: Peggy Fleming | 1969–1970: Gabriele Seyfert | 1971–1972: Beatrix Schuba | 1973: Karen Magnussen | 1974: Christine Errath | 1975: Diane de Leeuw | 1976: Dorothy Hamill | 1977: Linda Fratianne | 1978: Anett Pötzsch | 1979: Linda Fratianne | 1980: Anett Pötzsch | 1981: Denise Biellmann | 1982: Elaine Zayak | 1983: Rosalynn Sumners | 1984–1985: Katarina Witt | 1986: Debi Thomas | 1987–1988: Katarina Witt | 1989: Midori Itō | 1990: Jill Trenary | 1991–1992: Kristi Yamaguchi | 1993: Oksana Bajul | 1994: Yūka Satō | 1995: Lu Chen | 1996: Michelle Kwan | 1997: Tara Lipinski | 1998: Michelle Kwan | 1999: Maria Butirskaya | 2000–2001: Michelle Kwan | 2002: Irina Slutskaja | 2003: Michelle Kwan | 2004: Shizuka Arakawa | 2005: Irina Slutskaja | 2006: Kimmie Meissner | 2007: Miki Andō | 2008: Mao Asada | 2009: Kim Yu-na | 2010: Mao Asada | 2011: Miki Andō | 2012: Carolina Kostner | 2013: Kim Yu-na | 2014: Mao Asada | 2015: Jelizaveta Tuktamyševa | 2016: Jevgenija Medvedeva | 2017: Jevgenija Medvedeva | 2018: Kaetlyn Osmond | 2019: Alina Zagitova | 2021: Anna Štšerbakova