Kadmiumkloridi
Kadmiumkloridi (CdCl2) on kadmium- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa muiden kadmiumyhdisteiden valmistukseen.
| Kadmiumkloridi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | CdCl2 |
| Moolimassa | 183,71 |
| Ulkomuoto | Väritön tai valkoinen kiteinen aine[1] |
| Sulamispiste | 568 °C[1] |
| Kiehumispiste | 960 °C[1] |
| Tiheys | 4,047 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 140 g/100 ml(20 °C)[1] |
Ominaisuudet muokkaa
Kadmiumkloridi on huoneenlämpötilassa valkoista tai väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja lisäksi etanoliin ja asetoniin. Kidevedettömän kadmiumkloridin lisäksi siitä tunnetaan useita kidevedellisiä muotoja, esimerkiksi monohydraatti (CdCl2·H2O), dihydraatti (CdCl2·2H2O), hemipentahydraatti (CdCl2·2,5H2O), tetrahydraatti (CdCl2·4H2O) ja pentahydraatti (CdCl2·5H2O).[1][2][3][4]
Kadmiumkloridin kiderakenne on kerroksittainen. Kadmiumkloridin kiderakenne on kuutiollinen tiivispakkaus ja kadmiumkationit sijaitsevat oktaedrisissä aukoissa kloridi-ionien muodostamien kerrosten välissä.[5]
Valmistus ja käyttö muokkaa
Kidevedetöntä kadmiumkloridia voidaan valmistaa sulan kadmiummetallin ja kloorin välisellä reaktiolla 600 °C:n lämpötilassa tai kuivan vetykloridikaasun ja kadmiummetallin välisellä reaktiolla. Muita tapoja valmistaa yhdistettä ovat kadmiumoksidin, kadmiumhydroksidin tai kadmiumkarbonaatin liuotus laimeaan suolahappoon ja veden haihduttaminen pois.[1][2][3]
- Cd + Cl2 → CdCl2
- Cd + 2 HCl → CdCl2 + H2
- CdO + 2 HCl → CdCl2 + H2O
Kadmiumkloridin liuoksia käytetään metallien sähkökemialliseen päällystämiseen. Muita käyttökohteita ovat kadmiumia sisältävien väriaineiden valmistus, apuaineena valokuvauksessa ja laboratorioreagenssina, voiteluaineena, erikoispeilien valmistukseen ja muiden kadmiumyhdisteiden tuotantoon. Kadmiumkloridin käyttö sovelluksissa on vähentynyt.[1][2][3][4]
Turvallisuus muokkaa
Kadmiumkloridi ärsyttää hengitysteitä aiheuttaen yskää ja hengenahdistusta. Se ärsyttää myös ihoa ja silmiä aiheuttaen punoitusta ja kirvelyä. Kadmiumkloridin on todettu olevan karsinogeeninen yhdiste.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 235. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b c Norman Herron: Cadmium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 01.02.2013
- ↑ a b c Karl-Heinz Schulte-Schrepping & Magnus Piscator: Cadmium and Cadmium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 01.02.2013
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 158. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 01.02.2013). (englanniksi)
- ↑ Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 141. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 01.02.2013). (englanniksi)
- ↑ Kadmiumkloridin kansainvälinen kemikaalikortti. Viitattu 01.02.2013