Kaarnapaju
Kaarnapaju (Chosenia arbutifolia) on Koillis-Aasiasta kotoisin oleva suuri puu, joka kuuluu pajukasvien heimoon.[2][3] Kasvin nimi on harhaanjohtava, sillä useimmat kasvitieteilijät eivät pidä sitä pajuna (Salix), vaan sijoittavat sen ainoana lajina omaan sukuunsa Chosenia.[3]
| Kaarnapaju | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Suku: | Chosenia |
| Laji: | arbutifolia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chosenia arbutifolia |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Kaarnapaju on nopeakasvuinen, kesävihanta puu, joka voi kasvaa jopa 30 metrin korkuiseksi ja rungoltaan yhden metrin paksuiseksi.[2] Sen paksu, turpea pääjuuri kasvaa alaspäin samaan tapaan kuin porkkanalla ja voi ulottua jopa kolmen metrin syvyyteen. Pääjuuresta haarautuu 30–40 cm syvyydessä useita ankkurinmuotoisia sivujuuria, jotka kiinnittävät puun lujasti maaperään.[3] Runkoa peittää ruskeanharmaa kaarna[2], joka alkaa tummeta ja hilseillä puun vanhetessa[3]. Latvus on nuorilla yksilöillä kartiomainen, mutta muuttuu iän myötä pyöreämmäksi.[3] Oksat ovat kaljuja, vahapintaisia ja punertavankeltaisia tai purppuranpunaisia.[2]
Kaarnapajun lehdet ovat harmaanvihreitä, ruodillisia ja pitkänomaisia tai suikeita. Lehtilapa on 5–8 cm pitkä, 1,5–2,3 cm leveä, pitkäsuippuinen ja suippotyvinen. Lehtilaita on hienosahainen tai lähes ehyt. Lapa on molemmin puolin kalju ja alapuolelta usein vahapintainen. Silmut ovat litteän munan muotoisia ja kiiltäviä.[2]
Kuten muut pajukasvit, kaarnapaju on kaksikotinen eli sen hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Pitkänomaiset, veltto- ja kaljulapakkoiset kukinnot eli norkot avautuvat toukokuussa. Hedenorkot ovat noin 1–3 cm pitkiä ja riippuvia, eminorkot hieman pienempiä ja pystympiä. Norkkosuomut ovat nukkalaitaisia, alapuolelta kaljuja ja munan- tai soikeanmuotoisia. Eminorkoista suomut varisevat aikaisin pois mutta hedenorkoissa ne säilyvät pitkään.[2] Hedekukat ovat piilossa norkkosuomujen alla. Jokaisessa kukassa on viisi hedettä, jotka ovat kiinnittyneet palholla norkkosuomun tyveen.[3] Heteiden päässä on keltainen, kalju ponsi, jossa kasvin siitepöly kehittyy.[2] Emikukissa on kaksi kaksiliuskaista luottia[3] ja joskus yksi tai kaksi pientä mesiäistä – yleensä mesiäiset puuttuvat kuitenkin kokonaan[2]. Lieriömäinen tai lähes munanmuotoinen sikiäin on kiinnittynyt emikukkaan lyhyellä varrella.[2]
Toisin kuin pajut, kaarnapaju on tuulipölytteinen.[3] Sen siemenkodat kypsyvät kesäkuussa pian pölytyksen jälkeen ja halkeavat heinä–elokuussa, jolloin valkohaituvaiset siemenet vapautuvat ja leviävät puun ympäristöön.[2][3].
Levinneisyys muokkaa
Kaarnapaju kasvaa luonnonvaraisena Koillis-Aasiassa hyvin laajalla vyöhykkeellä, joka ulottuu Honshun subtrooppisista lehtimetsistä Siperian karuille tundrille. Levinneisyysalue käsittää Baikaljärven ja Lenajoen itäpuoliset osat Itä-Siperiasta, lähes koko Venäjän kaukoidän (mukaan lukien Sahalinin saaren ja Kamtšatkan niemimaan), Mantšurian, Korean niemimaan koillisosat sekä Hokkaidon ja Honshun saaret Japanissa.[2][3]
Elinympäristö muokkaa
Kaarnapaju menestyy 300–1 000 metrin korkeudessa virtaavien vesien hiekka- ja sorarannoilla, jonne se muodostaa 30–100 puun metsiköitä.[2][3] Lajin olemassaolo on vaarantunut elinympäristön kaventumisen vuoksi.[1]
Käyttö muokkaa
Koillis-Aasian alkuperäiskansat ovat jo kauan käyttäneet kaarnapajua rakentaessaan siltoja, asumuksia ja veneitä sekä valmistaessaan erilaisia käyttöesineitä, kuten sandaaleja, puukenkiä ja köysiä. Kaarnapajulla on taloudellista merkitystä myös peurankasvattajille, sillä lumen alle hautautuneet lehdet ovat peuroille tärkeä talviajan ravinnonlähde.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Chosenia arbutifolia IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Chosenia arbutifolia Flora of China. eFloras.org. Viitattu 19.5.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Kadis, Irina: Chosenia II: An Amazing Tree of Northeast Asia Salicicola. 6.2.2005. (englanniksi)