Kaarle Laurila

Kaarle Sanfrid Laurila (1. kesäkuuta 1876 Kalajoki – 15. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen estetiikan tutkija, Helsingin yliopiston taidefilosofian professori ja Valvoja-lehden päätoimittaja.^[1]

Elämä

Kaarle Laurilan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Laurila ja emäntä Anna Kreeta Untinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta 1895 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897, lisensiaatiksi 1903 ja tohtoriksi 1907.

Laurilan toimi saksan ja ranskan kielen opettajana tai lehtorina Sortavalan lyseossa 1900–1901 ja 1902–1904, Joensuun lyseossa 1901–1902, Turun suomalaisessa reaalilyseossa 1904–1908 ja Helsingin suomalaisessa lyseossa 1908–1929. Laurila oli saksan kielen ja kirjallisuuden opettajana Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa 1910–1914 ja 1916–1917.

Helsingin yliopistossa hän toimi taidefilosofian dosenttina 1910–1929 ja taidefilosofian henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina 1929–1945. Hän oli myös Eteläpohjalaisen osakunnan inspehtori 1932–1935.^[1]

Laurila oli Kansanvalistusseuran toimikunnan jäsen 1914–1947 ja esimies 1938–1947. Hän toimi myös Alfred Kordelinin säätiön hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana 1937–1945^[1], Suomen Kansallisteatterin johtokunnan jäsenenä 1913–1917 ja Suomen suojelusliiton pääasiamiehenä 1923–1928.

Laurila oli naimisissa vuodesta 1910 lähtien oopperalaulaja Tellervo Killisen kanssa.^[1]

Teokset

Versuch einer Stellungnahme zu den Hauptfragen der Kunstphilosophie. 1903 (Teoksen digitoitu versio Internet Archivessa
Hauptfragen der Kunstphilosophie. 1903
Nuorsuomalainen puolue ja uskonto: (esitelmä). Nuorsuomalainen puolue 1908
Kansallisuustaistelut Preussin puolalaisissa maakunnissa. Otava 1910
Miten Leo Tolstoin elämäntyötä on arvosteltava? WSOY 1910
Johdatus estetiikkaan, osa 1 Historiallinen osa. WSOY 1911
Puhumisesta. Kansanvalistusseura 1912, 2. painos nimellä Puhetaidon opas Tietosanakirja Osakeyhtiö, Helsinki 1920, 3. tark. ja kokonaan uud. painos nimellä Puhetaidon opas Otava 1929 (Teoksen 2. painos vuodelta 1920 digitoituna versona Internet Archivessa)
Kuuluisia puhujia ja puheita osa 1. Kansanvalistusseura 1913
Kuuluisia puhujia ja puheita osa 2. Kansanvalistusseura 1914
Suomalaisia puhujia ja puheita. Kansanvalistusseura 1915
Silmäys suomalaisen puhetaidon kehitykseen. Kansanvalistusseura 1915
Deutsche Gedichte / Eine Auswahl mit Wörterverzeichnis und Erläuterungen herausgegeben von K. S. Laurila. WSOY 1915
Kansa tienhaarassa. Otava 1918
Estetiikan peruskysymyksiä 1. (Sivistys ja tiede 3) Porvoo: WSOY, 1918. 2. tarkistettu ja osittain uusittu painos 1947
Estetiikan peruskysymyksiä 2. (Sivistys ja tiede 7) Porvoo: WSOY, 1919. 2. tarkistettu ja osittain uusittu painos 1947.
Kun Saksa sortui: muistelmia ja vaikutelmia Saksan luhistumisajalta 1918-19. WSOY 1920
Saksan mullistusajan miehiä : muotokuvia myrskyisen ajan valtiollisista toimihenkilöistä. Kustannusosakeyhtiö Kirja 1920
Inhimillisen suuruuden ongelma runouden valaistuksessa. Otava 1921
Miten totuutta on etsittävä? Otava 1921
Voiko yhteiskunta ajanpitkään nojautua terroriin? 1921
Kirjallisuus henkisenä valtana. Otava 1922
Ibsen ja politiikka. Otava 1922
Mitä meiltä puuttuu: hiukkasen valtiollista ja kansallista itsetarkastelua. Otava 1922
Politiikkaa ja poliitikoita: Valtiollisia kirjoitelmia ja tutkielmia. Otava 1922
Leo Tolstois politische Ansichten. Suomalainen tiedeakatemia 1923
Henrik Ibsenin suhde naisasialiikkeeseen. Otava 1924
Nykyaikaisen kommunismin opit. Otava 1924
Bidrag till belysning av Henrik Ibsens estetiska åskådning. Universitets forlaget, Oslo 1925
Puhe Suomen suojeluskuntaväelle. Otava 1926
Maanpuolustus meidän kaikkien asia. Lotta-Svärd yhdistyksen keskusjohtokunta 1926
Kielikysymyksestämme vieläkin hiukkasen. 1927
Les premiers devanciers francais de la theorie du milieu. Suomalainen tiedeakatemia 1928
Gegenstand und Aufgabe der Ästhetik. Suomalainen tiedeakatemia 1929
La theorie du comique de M. Henri Bergson. Suomalainen tiedeakatemia 1929
Hippolyte Tainen käsitys taiteen olemuksesta: satavuotismuiston johdosta. 1929
Pariisin pakkasista Afrikan aurinkoon: matkamuistelmia. Otava 1929
Juhlakirja Yrjö Hirnin kuusikymmenvuotispäiväksi 7.12.1930 / toimituskunta: Gunnar Castrén, K. S. Laurila, Hans Ruin. Otava 1930
Muutama muistelma Juhani Ahosta. 1930
Deutsche Lesestücke für Studenten. Zusammengestellt und hrsg. von K. S. Laurila. Otava 1932
Työtä ja taistoa puheita. Otava 1933
Oppikoulujemme vierasten kielten opetusohjelma: oppikoulukomitean mietinnön johdosta. Otava 1933
Yliopiston kielikysymys. 1934
Språkfrågan vid Helsingfors universitet. 1935
Huomioita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran näytelmäkilpailusta. 1937
Erään ikuisen taistelun muudan vaihe: Runebergin ja Stenbäckin välinen kiista aatehistoriallisessa valaistuksessa. Otava 1937
Ästhetische Streitfragen. Akateeminen kirjakauppa 1934, Suomalainen tiedeakatemia 1944
Die Ästhetik in den nordischen Ländern. 1936
Taistelu taiteesta ja siveellisyydestä. WSOY 1938
Ajan ja iäisyyden kysymyksiä maallikon näkökulmasta. WSOY 1942
Kyösti Kallion kouluvuosilta: muistelmia 1890-luvun Oulun lyseosta. 1942
Keskustelua elämän suurista kysymyksistä: (Eino Kailan "Syvähenkisen elämän" johdosta). Kirjapaja 1944
Tolstoi ja Luther vuorisaarnan selittäjinä. WSOY 1944
Kirjalliselta taistelurintamalta. Kirjapaja 1945
Kaunokirjallisuus elämänkatsomuksen muodostajana: kansansivistysopillisen yhdistyksen kokouksessa 9.III.1945 pidetty esitelmä. 1945
Rauhan kannalle siirryttäessä. Kansanvalistusseura 1946
Leo Tolstoi und Martin Luther als Ausleger der Bergpredigt. Suomalainen tiedeakatemia 1946
Aksel August Granfelt kansansivistysmiehenä: muistopuhe Granfeltin syntymän satavuotisjuhlassa 6.10.1946. 1946
Suurten muistojen mailta. Pellervo-seura 1947
Suuri joulukirja. Toimittanut K. S. Laurila; kuvituksen järjestänyt Teodor Schalin. Aura, Turku 1947

Lähteet

Helsingin yliopiston virkamiesmatrikkeli. (PDF)

Viitteet

↑ ^a ^b ^c ^d Kuka kukin oli (Wikiaineisto).

Aiheesta muualla

Koskela, Lasse: Laurila, Kaarle Sanfrid (1876–1947). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
K. S. Laurila KirjastoVirma. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 16.7.2012.
K. S. Laurila : Seikkailuja Pohjois-Afrikan rautateillä, metsissä ja maanteillä, Aamulehti, 21.04.1929, nro 107, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
K. S. Laurila : Seikkailuja Pohjois-Afrikan rautateillä, metsissä ja maanteillä, osa II, Aamulehti, 28.04.1929, nro 114, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
K. S. Laurila : Seikkailuja Pohjois-Afrikan rautateillä, metsissä ja maanteillä, osa III, Aamulehti, 12.05.1929, nro 128, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
K. S. Laurila : Seikkailuja Pohjois-Afrikan rautateillä, metsissä ja maanteillä, osa IV, Aamulehti, 26.05.1929, nro 141, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
K. S. Laurila : Afrikan aurinkoisella rannalla, Suomen Kuvalehti 18.05.1929, nro 20, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

[KKOi-1] Kuka kukin oli (Wikiaineisto).

[1]