Avaa päävalikko

UraMuokkaa

Kurki-Suonio on tutkinut kristallografiaa, erityisesti kiteitä ja elektronijakaumaa kiteissä.[1]

Kurki-Suonio toimi 1960-luvulla Helsingin yliopiston fysiikan dosenttina. Apulaisprofessoriksi hänet nimitettiin vuonna 1969, yli­määräiseksi professoriksi 1973 ja varsinaiseksi professoriksi 1977. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen esimiehenä hän toimi vuosina 1984–1988.[2]

Professorina Kurki-Suonio keskittyi erityisesti fysiikan opettajien koulutukseen.[2] Hän on myös laatinut fysiikan oppi­kirjoja sekä lukion että yliopiston käyttöön, osan niistä yhdessä toisen puolisonsa Riitta Kurki-Suonion kanssa.[2] Hän on laatinut myös fysiikan asemaa koulujen oppi­aineena, sen opetus­menetelmiä ja opetukseen liittyviä ongelmia käsittelevän teoksen Fysiikan merkitykset ja rakenteet.[3] Vuonna 2012 hänelle myönnettiin Suomen tietokirjailijat ry:n Oppikirjailijapalkinto.[4]

Sivu- ja luottamustoimetMuokkaa

Kurki-Suonio toimi Suomen fyysikkoseuran puheenjohtajana 1965–1967. Hän toimi myös Arkhimedes-lehden toimittajana 1970–1987, osan ajasta lehden vara­pää­toimittajana.[2] Hän on toiminut myös Valtion tiedekomitean jäsenenä.

Kurki-Suonio on toiminut vuosina 1971–1978 myös Helsingin seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston ja vuosina 1968–1979 Lautta­saaren seura­kunnan kirkkoneuvoston jäsenenä.[2]

Kurki-Suonio on toiminut vuosina 1981–1987 Kristallografian Kansainvälisen Unionin (IUCr[5]) pääsihteerinä.

Kurki-Suonio on pitänyt myös esitelmiä ja julkaissut lehti­kirjoituksia, joissa hän on pohdiskellut luonnon­tieteen ja kristin­uskon suhdetta toisiinsa. Hänen mukaansa ne eivät oikein ymmärrettyinä ole ristiriidassa keskenään.[6][7][8]

Suku ja perheMuokkaa

Kaarle Kurki-Suonio kuuluu Krohnin sukuun, jonka jäsenistä osa on suomalaistanut nimensä Kurki-Suonioksi. Hänen vanhempansa olivat lääkäri Ensio Kurki-Suonio sekä pianisti ja kirjailija Aino Kurki-Suonio (o.s. Vartia).[2]

Kaarle Kurki-Suonion ensimmäinen puoliso vuosina 1954–1985 oli Tarja o.s. Ruokosalmi, toinen vuosina 1986–1998 filosofian lisensiaatti Riitta Kurki-Suonio, o.s. Sälke. Ensimmäisestä avioliitostaan hänellä on neljä, jälkimmäisestä kaksi lasta.[2]

JulkaisujaMuokkaa

  • Kvantti-kirjasarja, lukion oppikirjoja:
    • Kaarle Kurki-Suonio, Martti Kervinen, Reino Korpela: Kvantti 1, Fysiikan laaja oppimäärä. Weilin & Göös, 1982. ISBN 951-35-2394-2.
    • Kaarle Kurki-Suonio, Martti Kervinen, Reino Korpela: Kvantti 2, Fysiikan laaja oppimäärä. Weilin & Göös, 1983. ISBN 951-35-2074-9.
    • Kaarle Kurki-Suonio, Martti Kervinen, Reino Korpela: Kvantti 3a, Fysiikan laaja oppimäärä. Weilin & Göös, 1984. ISBN 951-35-2673-9.
  • Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Everybody physics eli Fysiikan peruskurssi I. Limes, 1988. ISBN 951-745-114-8.
  • Yliopiston oppikirjasarja:
    • Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Vuorovaikuttavat kappaleet: mekaniikan perusteet. Limes ry, 1991. ISBN 951-745-143-1.
    • Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Vuorovaikutuksista kenttiin: sähkömagnetismin perusteet. Limes ry, 1993. ISBN 951-745-155-5.
    • Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Aaltoliikkeestä dualismiin. Limes ry, 1994. ISBN 951-745-162-8.
  • Kaarle ja Riitta Kurki-Suonio: Fysiikan merkitykset ja rakenteet. Limes ry, 1994. ISBN 951-745-166-0.
  • Galilei-kirjasarja, lukion oppikirjoja:
    • Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 1: Fysiikka luonnontieteenä. Weilin & Göös, 1994. ISBN 951-35-5479-1.
    • Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 2: Lämpö ja energia. Weilin & Göös, 1994. ISBN 951-35-951-35-5746-4.
    • Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 3: Mekaniikka 1. Weilin & Göös, 1995. ISBN 951-35-951-35-5747-2.
    • Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 4: Mekaniikka 2. Weilin & Göös, 1995. ISBN 951-35-5832-0.
    • Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 5: Aaltoliike. Weilin & Göös, 1995. ISBN 951-35-5957-2.
    • Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 6: Sähkö. Weilin & Göös, 1996. ISBN 951-35-5479-1.
    • Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 7: Sähkömagnetismi. Weilin & Göös, 1996. ISBN 951-35-5959-9.
    • Jari Lavonen, Kaarle Kurki-Suonio, Harri Hakulinen: Galilei 8: Moderni fysiikka. Weilin & Göös, 1996. ISBN 951-35-6269-7.

LähteetMuokkaa

  1. a b WSOY Iso tietosanakirja, 5. osa (Kp-L). WSOY, 1996. ISBN 951-0-20158-8.
  2. a b c d e f g h Veli-Matti Autio: Professorimatrikkeli / Professorsmatrikel 1918-1996, s. 268. Helsingin yliopisto, 1997. 951-45-7818-X.
  3. Kaarle Kurki-Suonio: Fysiikan merkitykset ja rakenteet. Limes ry, 1994. ISBN 951-745-157-1.
  4. Oppikirjailijapalkitut Suomen tietokirjailijat ry. Viitattu 10.2.2015.
  5. (IUCr) International Union of Crystallography www.iucr.org. Viitattu 30.10.2016.
  6. esim. Kristinusko ja atomiajan tiede. Aamulehti, 6.5.1972. Artikkelin verkkoversio.
  7. Tieteen ja uskon rajankäyntiä: Usko ja luonnontieteet. Kirkko ja kaupunki, 27.2.1980. Artikkelin verkkoversio.
  8. Eino Murtorinne, T. P. Virkkunen: ”Kristillisen ja tieteellisen ajattelun yhtymäkohtia”, Arvoja etsimässä. Kirjapaja, 1978. ISBN 951-621-197-6. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa