Kaarinan mattotehdas

Kaarinan mattotehdas rakennettiin Lemunniemelle Kaarinaan vuonna 1954. Tehtaassa aloitettiin Wilton- ja bukleemattojen valmistusta alkuperäisellä metodilla. Mattotehtaalla on myös valmistettu verhoja, rengasnastoja sekä veneitä ja muotteja. Mattotehtaalla on myös toiminut useita pienyrityksiä.

Kaarinan mattotehdas
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1954
Toimitusjohtaja Erik Johnsson 1953–1971
Torolf Nyman 1971–1977
Seppo Sarpi 1977–1984
Matti Simola 1984–2001
Matti Leimu 2001–2018
Ari.J.Säteri 2018–
Kotipaikka Kaarina, Suomi
Toimiala Mattojen ja kankaiden, rengasnastojen ja veneiden ja muottien valmistus ja myynti.
Tuotteet Wilton- ja Bukleematot sekä verhot 1953–1975
Scason rengasnastat 1980–1985
Guyline veneet ja muotit 1982–
Omistaja Suomen Wiltonteollisuus 1953–1971
Suomen Tetex Oy 1971–1977
NY-MA Holding Oy 1977–1984
Kaarinan romuliike om. Matti Simola 1984–2001
Muotti - Matti Oy 2001–

Tehtaan perustaminen muokkaa

Suomen Villan toimitusjohtaja Erik Johnsson suunnitteli 1940-luvun loppupuolella perustavansa mattotehtaan omalle tontilleen Lemunniemelle. Tehdas-, ja varastorakennuksen piirustukset piirsi arkkitehti Liisa Purila vuonna 1950. Tehdashallin koko oli 1900 m² ja sosiaalitilojen ja pannuhuoneen koko oli 365 m².

Vuonna 1952 toimitusjohtaja Johnsson osti tehtaalle oman tontin, noin puolen kilometrin päässä kotoaan. Mattoteollisuuden teollisuustoimintaa varten perustettiin yritys Oy Suomen Wiltonteollisuus – Finska Wiltonidustri Ab. Tehdasrakennus varastoineen rakennettiin 1953 – 1954. Mattotehtaan koneet tuotiin Englannista ja perustamisvaiheetta valvoi insinööri Saksasta ja englantilainen asiantuntija vastasi mattokoneiden asennuksista[1].

 
Aurinkomatto

Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1955 ja työntekijöitä oli 15. Wilton- ja bukleemattojen lisäksi valmistettiin liukustop'ia sekä neulahuopaa kokolattiamatoksi. Laskutus tapahtui pääasiassa Suomen Villan nimissä. Tuotekehittelynä onnistuttiin valmistamaan paloturvallisia mattoja. Työntekijäyt kuljetettiin töihin ja töistä pois tehtaan kuorma-auton lavalla vanerikopissa. Myöhemmin 1960-luvulla tehtaalle oli säännöllinen linja-autoreitti ja tehdas työllisti jopa 24 henkilöä.

Verhot otettiin tehtaan tuotantoon 1960-luvun puolessa välissä. Aluksi verho-osasto sijoitettiin toimitusjohtaja Erik Johnssonin kotitalon tontilla olleeseen rakennukseen, jossa oli tarpeeksi tilaa pitkille pöydille ja ompelukoneille. Tehtaan julkisivulle rakennettiin myöhemmin sisäänkäynti ja iso konttori sekä metsän puoleiselle sivustalle kivinen varastotila.

Mattotehtaan huomattavampia toimituksia muokkaa

  • Kansaneläkelaitoksen Helsingin toimitaloon vuonna 1956 [2]. Wiltonmattoja on käytetty Kelan päätoimitalon 5. ja 6. kerroksessa johdon tiloissa: Ensimmäisen kerroksen kirjaston yläkerrassa on vielä vuonna 2016 alkuperäinen kokolattiamatto.
  • Turun tuomiokirkon entinen punainen matto.
  • Turun Seurahuoneen (nyk.Original Sokos Hotel Seurahuone) entiset asiakastilamatot.
  • Turun kaupunginteatterin lämpiössä olleet suuret verhot.

Omistukset vuosina 1971 – 1984 muokkaa

Suomen Wiltonteollisuuden koko osakekanta myytiin joulukuussa 1971 Oy Suomen Tetex Ab:lle[3]. Mattojen valmistaminen lopetettiin 1970 -luvun loppupuolella ja Oy Suomen Tetex purki tehtaan. Kuusi mattokonetta myytiin ja kuljetettiin Järvenpäähän, loput romutettiin.

Vuonna 1977 NY-MA Holding Oy[4] sai Kaarinan mattotehtaan kiinteistön ja tontin yritysjärjestelyiden yhteydessä tyhjänä teollisuuskiinteistönä. NY-MA Holding Oy houkutteli pienyrittäjiä vuokralaiseksi. Merkittävin yritys oli rengasnastoja valmistava Scason Oy. Julkisivulle rakennettiin kolme isoa ovea, vaihdettiin lukot sekä hankittiin taloudellisempi öljypoltin.

NY-MA Holding Oy myi tehtaan ja maa-alueet 21. kesäkuuta 1984 Matti ja Helvi Simolalle. Romukauppias Matti Simolalla ei ollut kiinteistössä tai tontilla omaa toimintaa. Hän jatkoi tehdashallin ja varastojen vuokraamista.

Scason Oy[5] muokkaa

Kaarinan mattotehtaan merkittävä vuokralainen NY-MA Holdingin aikana oli rengasnastojen valmistaja Scason Oy. Heidän vuokratilansa käsittivät konttoriosan, tuotantosalin ja varaston eli n. 2/3 koko kiinteistöstä. Scason toimi mattotehtaalla vuosina 1980 – 1985 ja muutti sen jälkeen Maskuun ja sieltä edelleen vuonna 1993 omiin tiloihin Turun Metsämäkeen.

Scason valmisti rengasnastoja henkilö-, ralli- ja kuorma-autoihin sekä työkoneisiin ja moottoripyöriin. Työntekijöitä oli 14 ja rengasnastojen vuosituotantomäärä oli tuona aikana noin 120 milj. nastaa (vuonna 2015 nastoja valmistettiin 475 milj.). Vuonna 1982 Scason laajensi toimintansa aloittamalla Firestone renkaiden maahantuonnin.

Nastakoneina oli 12 automaattisorvia. Niillä sorvattiin 3 m pitkästä pyörötangosta rengasnastan runko-osa. Kokoonpanokoneita oli 8, niissä yhdistettiin runko-osa ja kovametallitappi eli näkyvä osa talvirenkaan pinnassa.

Matti Leimun vene- ja muottitehdas muokkaa

 
Guyline 95

Lujitemuovivalmistaja Matti Leimu vuokrasi mattotehtaan lounaispäästä tilaa toiminnalleen vuonna 1982. Hän toimi Guy Design Oy:n[6] teknisenä operaattorina. Oman toimintansa laajentuessa vuonna 1984 Matti Leimu siirtyi suurempiin tiloihin rakennuksen koillispäähän saaden samalla toimiston itselleen. Vuonna 1988 Leimu perusti Venite Oy:n ja yrityksen nimi muutettiin vuonna 1992 Muotti-Matti Oy:ksi. Vuonna 2001 Matti Leimu osti koko Kaarinan mattotehtaan kiinteistön itselleen ja myi sen 2018. Uusi omistaja on Ari.J.Säteri.

 
Veneenrakennushalli

Matti Leimu on koko elämänsä työskennellyt purjeveneiden parissa. Hän valmisti niitä Joensuussa, Kirjalassa sekä Kaarinassa. Matti Leimu valmisti mallit, muotit sekä aloitti pitkäaikaisen yhteistyön Guy Lönngrenin Guy Design Oy:n kanssa. GUYLINE 95 -purjevenettä valmistettiin pisin sarja. Guy Lönngrenille Leimu valmisti runkonumerot 1 – 52, runkonumerot 53 – 65 valmisti Artekno Oy[7] ja runkonumeroihin 66 – 80 Matti Leimu omisti muotit ja oikeudet veneisiin[8].

Guy Design Oy:n kanssa valmistetut veneet:

Vuosi Purjeveneen malli Purjeveneen tyyppi
1974 Lohi 25 Cruiser
1975 GUY 22 Cruiser/raser
1976 GUY 27 Cruiser/raser
1977 GUY 33 Cruiser/raser
1978 Ct 78 Cruiser/raser
1979 GUYLINE 135 Cruiser/raser
1980 GUYLINE 95 Cruiser/raser
1981 GUYLINE 105/3800 Cruiser/raser
1999 - One 40
1999 Go five Surffi

1970-luvulla Muotti-Matti valmisti muotteja ja runkoja Finngulf veneisiin FG36, FG40 ja FG46[9]. 2000-luvun alussa Muotti-Matti siirtyi vähitellen veneiden sarjatuotannosta prototyyppeihin. One 40[10] sai suurta huomioita ja sille myönnettiin Pro Finnish Design muotoilupalkinto. Muotti-Matin suurin valmistamansa vene oli Windex 50, johon hän teki myös muotit.

 
Kultainen taimen

Veneiden lisäksi Matti Leimu valmisti alihankintana Keskolle suuret määrät veneen lestejä ja muotteja. Sisu Autolle valmistettiin pieniä määriä autojen kojelautoja ja lokasuojia sekä vaativat lasikuituosat Valtran traktoreihin ja suomalaisiin tutkimussukellusveneisiin. Eräs tällainen oli muun muassa Ranuan Simojärvellä vuonna 1988 turistimatkoja tehnyt ”Kultainen taimen”[11].

Muotti-Matti Oy:n toiminta loppui vuonna 2008 ja sen jälkeen Kaarinan mattotehtaan tilat ovat toimineet varastona, tiloissa on ollut harrastustoimintaa sekä muutamia pienyrityksiä, kuten:

  • Rolls Marin,
  • GrassMark Oy[12]
  • Teräslaite,
  • Vili-Ko Oy (rakennusurakointi),
  • CYP-Produkter Ab (vesisäiliöitä paloautoihin
  • Lisäksi on ollut kuljetusliike, peltisepänliike, automaalaamo, teräslaite ja harrastustoimintaa

Kuvia Kaarinan mattotehtaasta muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Erik Johnssonin perillisten haastattelu vuonna 2016
  2. Sarkkinen, Erkki: Elävöittää arjen - Kansaneläkelaitoksen toimitalo 50-vuoden iässä, s. 173. Helsinki: Kansaneläkelaitos,, 2006 Suomentaja =. ISBN 951-669-723-2.
  3. Oy Suomen Tetex Ab:n toimialana oli metalli ja elektroniikka-aloihin kuuluvien tavaroiden vienti ja tuonti sekä hallita ja myydä arvopapereita
  4. NY-MA Holding Oy:n toimialana oli arvopapereitten ja kiinteistöjen omistaminen
  5. http://scason.fi/fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. http://www.guydesigngroup.fi/
  7. http://www.artekno.fi/fi
  8. Matti Leimun haastattelu vuonna 2016
  9. http://www.finngulf.fi/fi/
  10. http://www.taloussanomat.fi/arkisto/2001/02/02/one-groupin-muovijahti-sai-muotoilupalkinnon/200125752/12
  11. Yle elävä arkisto Wärtsilä rakentaa sukellusveneen 02.02.1987 Ohjelmasta: Uutiset ja sää sekä 28.05.1988 Ohjelmasta: Uutiset ja sää Kultaisen Taimenen esittelypurjehdus (ensimmäiset 1 minuutti 43 sekuntia).
  12. https://www.facebook.com/grassmarkfin/