Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) (ruots. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland, NTM-centralen i Sydöstra Finland) on valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus. Se on yksi Suomen 15:stä ja samalla 9:stä kaikkien kolmen vastuualueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. ELY-keskuksen toimialueeseen kuuluvat Etelä-Karjala ja Kymenlaakso sekä maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen kilpailuttamisen osalta myös Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten alueet. Päätoimipaikkana on Kouvola, minkä lisäksi virastolla on sivutoimipaikka Lappeenrannassa. Henkilöstöä sijoittuu myös Helsinkiin.
| Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus | |
|---|---|
 |
|
|
sijainti |
|
| Toimialueen maakunnat |
Etelä-Karjala Kymenlaakso |
| Päätoimipaikka | Kouvola |
| Muut toimipaikat | Lappenranta |
| Ylijohtaja | Satu Mäkelä |
| Työntekijöitä | 454 (2023)[1] |
| Vuosibudjetti | 9,2 milj. € (2020)[2] |
Kaakkois-Suomen ELY-keskus edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskuksessa vaikutetaan alueen elinvoimaisuuteen, elinkeinoelämän menestystekijöihin ja ihmisten hyvinvointiin.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aloitti toimintansa vuonna 2010. Alueella on 15 kuntaa, joista kaupunkeja on 5: Kouvola, Kotka, Hamina, Imatra ja Lappeenranta. Alueen väestömäärä on 284 937 (vuonna 2022).
Elinkeinot muokkaa
Kaakkois-Suomi rakentaa kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä uudistamalla ja monipuolistamalla alueen tuotantotoimintaa. Se rakennetaan pitkäjännitteisen ja uusia tuotannonaloja, tuotteita ja palveluja etsivän, innovointia ja tuotekehittelyä painottavan toiminnan varaan. Alueen kehitystä tukevat kasvava yrittäjyys, uusimman teknologian nopea käyttöönotto, vetovoimaiset työmarkkinat, Venäjän liiketoimintojen osaaminen sekä houkutteleva asuinympäristö ja palvelurakenne. Venäjän läheisyys näkyykin Kaakkois-Suomessa muuta maata tuntuvasti voimakkaampana.
Liikenne muokkaa
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueeseen kuuluu neljä yksikköä: liikennejärjestelmäyksikkö, tienpidon suunnitteluyksikkö, kunnossapitoyksikkö sekä investointiyksikkö. Tehtävänä on vastata Kaakkois-Suomen tieverkon tienpidosta, joka koostuu maanteiden hoidosta, kunnossapidosta sekä liikenteen turvallisuudesta tämän lisäksi tehtäviin kuuluu alueen liikennejärjestelmän kehittäminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Valtaosa tienpidosta on teiden hoitoa, kunnossapitoa, parantamista ja pienempiä tiehankkeita.
Vilkkaimmin liikennöity tieosuus on valtatie 7 (E18-tie) Kotkan Karhulassa. Siellä vuorokausiliikennemäärä on noin 29 000 ajoneuvoa. Kaakkois-Suomen väyläverkosto on erityisesti tärkeä metsäteollisuudelle, koska Kaakkois-Suomessa on useita metsäteollisuuden jalostukseen keskittyneitä kansainvälisiä toimijoita. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkoja on kolme, mutta rajan läpi kulkeva liikenne on vähentynyt merkittävästi johtuen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja siihen liittyvistä pakotteista. Vilkkaimmillaan rajaliikenne on ollut vuonna 2013, jolloin rajan ylittäjiä oli 10,5 miljoonaa, vuonna 2022 rajaliikenteen ylittäjiä oli yhteensä noin 1,5 miljoonaa.
Ympäristö muokkaa
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue vastaa alueiden käytön, yhdyskuntarakenteen ja rakentamisen ohjauksesta, ympäristövaikutusten arvioinnista, rakennussuojelusta, vesihuolto- ja ympäristökunnostushankkeista, luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä, vesivarojen käytöstä ja hoidosta sekä ympäristönsuojelusta. Tehtäviimme kuuluu myös ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden lisääminen.
Tämä tarkoittaa käytännössä mm. alueiden käytön suunnittelua ja kulttuuriperinnön vaalimista yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Suunnittelemme ja edistämme myös vesiensuojelutoimia, jotta alueemme vedet saataisiin hyvään tilaan. Luonnon monimuotoisuutta vaalimme METSO-metsiensuojelu- ja Helmi-elinympäristö- ja Natura-suojeluohjelmilla. Ympäristönsuojelu on ympäristölupien valvontaa ja metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemianteollisuuden ympäristöteemojen kehittämistä. Myös Saimaan juoksutukset ja Kymijoen säännöstely ovat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualueen erikoistumistehtäviä. Kemikaalilain mukaiset valvontatehtävät ja kansainvälisten jätteenkuljetusten rekisteröintiin liittyvät tehtävät ovat myös keskuksen valtakunnallisia tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tehtävät muokkaa
ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisten Kaakkois-Suomen TE-keskuksen, Tiehallinnon Kaakkois-Suomen tiepiirin ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä.
- maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus
- elinkeinoelämän kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen
- yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen
- työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työllisyys
- maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen
- koulutus, osaaminen ja kulttuuri
- teiden kunnossapito
- tienrakennushankkeiden suunnittelu ja toteutus
- joukkoliikenteen tuki
- liikenteen hallinta ja liikenneturvallisuus
- yksityisteiden parantamisavustukset
- teiden kunnossapidon ja investointien hankinnat Eteläisellä hankinta-alueella (Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus ja Hämeen ELY-keskus)
- ympäristönsuojelu
- alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus
- ympäristövaikutusten arviointi
- rakennussuojelu
- vesihuolto- ja ympäristökunnostushankkeet
- vesihuolto- ja kulttuuriympäristötuet
- luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
- vesivarojen käyttö ja hoito
- ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietoisuuden edistäminen
- metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemianteollisuuden ympäristökysymykset
- kemikaalilain mukaisten valvontakysymysten asiantuntijatehtävät
- tulvariskien hallinta Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla
- Päijänteen ja sen alapuolisen Kymijoen säännöstely
- Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtävät
- Suomen ja Venäjän väliseen rajavesistöjä koskevaan sopimukseen liittyvät tehtävät
- kansainvälisten jätteenkuljettajien rekisteröintiin liittyvät tehtävät
ELY-keskuksen strategiset painopisteet 2024 - 2027 muokkaa
- Elinkeinorakenteen uudistaminen
- Saavutettavuuden parantaminen
- Ympäristön vaaliminen
Ylijohtajat muokkaa
- 2010–2022: Leena Gunnar
- 2022– Satu Mäkelä
Lähteet muokkaa
- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Tulostavoiteasiakirja 2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Arkistoitu 25.10.2020. Viitattu 4.12.2020.