K. K. Aro

suomalainen kirkkoneuvos

Kaarle Kustaa Aro, sukunimi vuoteen 1906 Ahlstedt (12. huhtikuuta 1876 Pusula17. tammikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen rovasti, kirkkoneuvos ja opetusministeriön esittelijäneuvos.[1][2][3]

Aron vanhemmat olivat talonomistaja Henrik Gustaf Ahlstedt ja Mariana Karolina Forsell. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta ja suoritti teologisen erotutkinnon 1903. Aro vihittiin papiksi 1917.[1][2][3]

Aro oli Helsingin suomalaisen tyttökoulun jatko-opiston ja yliopistoon johtavain jatkoluokkain uskonnon ja historian opettajana 1905–1922. Hän oli sosiaaliministeriön raittiusosaston vt. päällikkönä 1922–1924 ja raittius- ja alkoholiasiain osaston osastopäällikkönä 1929–1935, opetusministeriön esittelijäneuvoksena 1935–1942 ja Kirkon keskusrahaston johtajana 1942–1947 sekä kirkkohallituksen jäsenenä 1944–1947. Aro sai rovastin arvon 1935.[1][2][3]

Aro oli Raittiuden Ystävien sihteerinä 1922–1929 ja hän edusti Suomea Kööpenhaminassa vuonna 1923 pidetyssä kansainvälisessä raittiuskongresissa. Aro oli alkoholikomitean jäsenenä 1922–1926, alkoholistihuoltokomitean jäsenenä 1924—1926 ja raittiusopetuskomitean jäsenenä 1929–193l. Aro oli lisäksi Akateemisen raittiusliiton puheenjohtaja 1931-1932 ja Akateemisen raittiusseuran puheenjohtaja 1933–1938. Hän oli Raittiuden ystävien kunniajäsen. Aro laati raittiusopetusta ja alkoholistien huoltoa käsittelleitä kirjasia ja lehtiartikkeleita.[1][2][3]

Kaarle Kustaa Aro oli naimisissa vuodesta 1930 filosofian maisteri Tyyne Maria Tyrnin (entinen Wink) kanssa.[1]

Julkaisuja muokkaa

Nimellä K. K. Aro:

  • Jeesus ja sosiaalinen kysymys. Uusmaalaisen ylioppilas-yhdistyksen kansantajuisia esitelmiä 1. Sarja, n:o 6. Helsinki 1903
  • Uskonnonopetus Hollannissa: S. A. Fries'in mukaan. WSOY 1906
  • Jeesuksen elämää esittävistä evankeliumiharmonioista. Vartija, Helsinki 1910
  • Mihin kieltolaki velvoittaa?. Edistysseurojen Kustannus Oy, Helsinki 1919
  • Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliiton toiminta. Helsinki 1920
  • Nykyinen raittiustilanne ja kieltolain vaikutukset. Tekijä, Helsinki 1923
  • Raamattu ja raittius. Tekijä, Helsinki 1923
  • Luther ja raittius. Raittiuden ystävät, Helsinki 1924
  • Alkoholistien huolto. Raittiusviikkotoimikunta, Helsinki 1925
  • Onko alkoholikielto kasvatuksen ja lainsäädännön kannalta erehdys?. Helsinki 1926
  • Velvollisuutemme alkoholisteja kohtaan. Helsinki 1926
  • Raittiusolojen arvosteleminen juopumustilaston mukaan. Raittiusvaliokunta, Helsinki 1927
  • Yhteiskunnan suhtautuminen alkoholirikollisiin. Raittiuden ystävät, Helsinki 1927
  • Alkoholistien huolto: yhteiskunnan itsesuojelutoimintaa. Raittiuden ystävät, Helsinki 1928
  • Alkoholistihuolto ilman lain tukea ja lain tukemana. Raittiuden ystävät, Helsinki 1929
  • Raittiusliikkeen tehtävät ja mahdollisuudet nykyhetkellä. Tekijä, Helsinki 1932
  • Alkoholilainsäädäntömme vaikutus alkoholin käyttöön ja sen seurauksiin. Vammala 1934
  • Olutkysymys kansanraittiuden kannalta. Raittiuden ystävät, Helsinki 1934
  • Miten kirkko voi tukea raittiustyötä?: alustus Suomen 55. yleisessä raittiuskokouksessa Kemissä 5.7.1937. Raittiuden ystävät, Helsinki 1937
  • Alkoholismista ja alkoholisteista. Raittiuden ystävät, Helsinki 1938
  • Miten seurakunnat kykenevät täyttämään yhä lisääntyvät taloudelliset velvollisuutensa. Kirkon keskusrahasto, Helsinki 1943
  • Väinö Voionmaa raittiusmiehenä. Suomen akateeminen raittiusliitto, Helsinki 1947

Suomennoksia muokkaa

  • Rudolf Handmann : Kristinusko ja Buddhalaisuus toisiinsa verrattuina; suom. K. K. Ahlstedt. Gummerus 1905

Kirjallisuutta muokkaa

  • Juhlakirja K. K. Arolle hänen täyttäessään 60 vuotta 12.4.1936. Akateeminen raittiusliitto, Vammala 1936

Lähteet muokkaa