Karl Albert Wegelius (13. syyskuuta 1864 Suoniemi1. syyskuuta 1939 Joensuu) oli Joensuun lyseon rehtori ja jääkäriliikkeen historiasta kirjoittanut kirjailija.

Henkilöhistoria muokkaa

Wegeliuksen vanhemmat olivat maanviljelijä Adolf David Gabriel Wegelius ja Johanna Fredrika Mustelin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1882 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1889 ja maisteriksi 1890. Wegelius toimi Joensuun lyseon uskonnon, ruotsinkielen ja logiikan vanhempana lehtorina 1893–1927 sekä lyseon rehtorina 1908–1920. Wegelius oli Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen 1922–1927 ja kirkolliskokouksen jäsen 1898.[1] Hän oli Jääkäriliiton kunniajäsen vuodesta 1925.

Wegelius julkaisi jääkäriliikkeen historiasta seitsemän teosta (Aseveljet I–II, Routaa ja rautaa I–V), joissa on yhtensä yli 3 000 sivua. Kirjat perustuvat Wegeliuksen tekemiin haastatteluihin ja kirjeenvaihtoon jääkäriliikkeessä mukana olleiden kanssa sekä jälkimmäisten omiin muistiinpanoihin. Wegelius aloitti työnsä Suomen sisällissodan jälkeen, kun hän alkoi ensin kerätä Joensuun lyseon entisten ja nykyisten oppilaiden ja opettajien sotamuistelmia. Koska haastateltavien joukossa olivat hänen entiset oppilaansa jääkärimajurit Sven Weckström ja Friedel Jacobsson, Wegelius kuvasi Aseveljet-kirjassaan myös jääkärietappien toimintaa ja muun muassa Simon kahakkaa. Aseveljet-kirjaa tehdessään Wegelius tuli kosketuksiin Pohjanmaan jääkäriliikkeessä toimineiden aktivistien kanssa. Heidän kehotuksestaan hän alkoi kerätä laajempaa aineistoa jääkäriliikkeen varhaisemmasta historiasta, ja tämän työn tuloksena ilmestyi viisiosainen kirjasarja Routaa ja rautaa.[2]

Wegeliuksen puoliso oli Aini Öhmann. Urkuri ja urkujen suunnittelun ja rakentamisen asiantuntija Aarne Wegelius oli heidän poikansa[3], samoin Suomen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon perustaja ja johtaja A. Aijal Uppala.

Teoksia muokkaa

  • Kansalaiskoulu eli kansakoulu kokonaisuudessaan oppikoulujen pohjakouluksi. Joensuu 1913
  • Mitä hyötyä on meidän päivinämme vanhojen kielten, latinan ja kreikan lukemisesta oppikouluissamme? Joensuu 1913
  • Ylös Karjala, sinä entisaikainkin Suomen uljas etuvartija. Joensuu 1918
  • Oravisalon ja Varpasalon miehet!, J. K. V. T:n julkaisu n:o 1. Joensuu 1918
  • Joensuun lyseon nuoret sankarit. Joensuu 1920
  • Aseveljet, osa 1: Läntinen etappi ja Simon kahakka. WSOY 1924
  • Aseveljet, osa 2: Itäinen etappi ja Peräpohjolan vapaustaistelu. WSOY 1924
  • Routaa ja rautaa: Peräpohjolassa ja Kainuussa jääkäriliikkeen vuosina suoritettu itsenäisyystyö, osa 1: Tornion etappi. WSOY 1926
  • Routaa ja rautaa: Peräpohjolassa ja Kainuussa jääkäriliikkeen vuosina suoritettu itsenäisyystyö, osa 2: Kemin etappi. WSOY 1927
  • Routaa ja rautaa: Peräpohjolassa ja Kainuussa jääkäriliikkeen vuosina suoritettu itsenäisyystyö, osa 3: Oulu ja sen ympäristö, Tervolan ja Muurolan etapit, Rovaniemi, Haaparanta, Tornionjoki-laakso, Tornion- ja Kemijoen välinen kaira. WSOY 1929
  • Routaa ja rautaa: Peräpohjolassa ja Kainuussa jääkäriliikkeen vuosina suoritettu itsenäisyystyö, osa 4: Kajaanin etappi, Kuopion ja Iisalmen seudut, Jääkäreitä liikkeellä Kainuussa. WSOY 1931
  • Routaa ja rautaa: Peräpohjolassa ja Kainuussa jääkäriliikkeen vuosina suoritettu itsenäisyystyö, osa 5: Vaasan lääniin lukeutuvalla Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla jääkäriliikkeen vuosina suoritettu itsenäisyystyö ynnä Uumajan etappi. WSOY 1933
  • Kuultakoon toistakin puolta: puheenvuoro Joensuun vapaaopistosta käytyyn keskusteluun. Joensuu 1933
  • Aselaiva: Equityn retket myöhäissyksyllä 1917 ynnä Suomen aseistaminen vapaussotaamme varten. WSOY 1935
  • Suomen leijona ja Saksan kotka: aseveljeyden historiaa 1914–1918. WSOY 1938

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kirkolliskokous. Karjalatar, 02.06.1898, nro 61, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 28.7.2014.
  2. Jääkärien jälkien ikuistaja K. A. Wegelius 70-vuotias, Hakkapeliitta, 11.9.1934, nro 37, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Aikalaiskirja 1934, s. 721–722 (Viitattu 6.1.2019)

Aiheesta muualla muokkaa