Avaa päävalikko

Kökkötraktori on poliittinen sanonta, jonka toimittaja Ruben Stiller teki tunnetuksi nimittäessään vuonna 1993 Keskustapuoluetta edustanutta Yleisradion johtajaa Tapio Siikalaa ”keskustalaiseksi kökkötraktoriksi”.[1][2]

KäyttöhistoriaMuokkaa

Minä elän viimeisiä aikoja, jolloin voin puhua vapaasti. Vuoden 1994 alusta mahdollisesti Tapio Siikala on tässä lafkassa kökkötraktorina, höyryjunana, se johtaja joka määrää täällä tahdin, ja silloin minä en enää voi puhua vapaasti.
—Ruben Stiller[3]

Yleisradion Radiomafialla työskennellyt Ruben Stiller käytti sanontaa ohjelmassaan vuonna 1993 kuultuaan, että Yleisradion Alue- ja uutistoiminnasta vastannut Tapio Siikala oli nousemassa koko Ylen radiotoiminnan johtajaksi yhtiön vuoden 1994 organisaatiouudistuksessa, minkä Stiller pelkäsi johtavan oman sananvapautensa kaventumiseen. Seurauksena tapahtuneesta oli Stillerille esiintymiskielto, josta päättivät radiojohtaja Olli Alho ja toimituspäälliikkö Pentti Kemppainen. Siikalan itsensä kerrotaan vain naureskelleen asialle. Vähän myöhemmin Stiller rikkoi esiintymiskieltoa ja sai potkut Yleisradiosta. Vuonna 2009 Stiller palasi Yleisradioon ja on sen jälkeen ollut Ylen Pressiklubi-ohjelman toimittajana.[4]

1990-luvulla Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimisto listasi ”kökkötraktorin” uudissanaksi yhdessä muiden muassa "koplauksen", "lobbauksen", "turvatyynyn", "uusavuttomuuden" ja "lähihoitajan" kanssa.[5]

Syksyllä 2016 sana kökkötraktori nousi uudelleen julkisuuteen kun Yleisradion keskustataustaista päätoimittajaa Atte Jääskeläistä syytettiin Yleisradion toimittajien, muiden muassa Ruben Stillerin, sananvapauden rajoittamisesta pääministeri Juha Sipilää koskeneessa uutisoinnissa.[6]

AlkuperäMuokkaa

Sanonnan alkuperästä ennen kuin Ruben Stiller teki sen laajasti tunnetuksi on erilaisia tietoja.[1][5]

Erään tiedon mukaan sanonta on peräisin maanviljelijöiden traktorimarssista vuonna 1991, kun Somerolta Vihtiin suuntautuneella marssilla oli mukana Kökön tilan isäntä Raimo Kurvinen Someron Pitkäjärveltä. Hänen traktoriinsa oli kiinnitettynä lakana, johon talon emäntä Anja Kurvinen oli maalannut tilan nimen ”Kökkö”. Kuva traktorista oli vilahtanut televisiosta, ja sen on sanottu tästä jääneen joidenkin television katsojien mieleen.[1][5][7][8]

Ruben Stiller itse muisteli maaliskuussa 2016 sanan hänen käyttämänään syntyneen spontaanisti suorassa lähetyksessä: Sanaa kökkö oli yleisesti käytetty hänen aiemmassa työpaikassaan, helsinkiläisessä Radio Cityssä ja samanaikaisesti hän muisti Tapio Siikalan puoluekannan ja yhdisti nämä ilmaisuksi "keskustalainen kökkötraktori".[5]

Sana kökkö tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan yleisnimenä "kasaa, kekoa, möykkyä, kokkaretta", laatusanana "hölmöä, typerää, yksinkertaista, kömpelöä". Erisnimissä Kökkö esiintyy talonnimenä ainakin Somerolla, Mouhijärvellä ja Kiikassa.[5][9] Someron Pitkäjärvellä Kökkö on yksi kylän vanhoista kantataloista. Etymologialtaan talonnimenä nimi on Lounais-Hämeen kantatalojen nimiä tutkineen Timo Alasen mukaan epäselvä.[9]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Vuorela, Heikki: Kökkötraktorista tuli maankuulu 1990-luvulla. Maaseudun tulevaisuus, 7.3.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.3.2016.
  2. Marttila, Hannu: Ei mikään kökkötraktori. Helsingin Sanomat, 26.1.2009. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.3.2016.
  3. Lindfors, Jukka: Ruben Stiller kolaroi kökkötraktorin kanssa Elävä arkisto. Yle. Viitattu 3.12.2016.
  4. Lindfors, Jukka: Stiller - lopullinen valinta Elävä arkisto. 01.06.2010 (päivitetty 22.11.2011). Yle. Viitattu 10.3.2016.
  5. a b c d e Kylänpää, Lasse: Kökkötraktorin jyrisevä historis. Salon Seudun Sanomat, 12.3.2016.
  6. Niemelä, Mikko: Ylen vastaava päätoimittaja oli keskustanuori – Pääministeri Sipilä on puuttunut aiemminkin journalismiin Suomen kuvalehti. 30.11.2016. Viitattu 3.12.2016.
  7. Näin kökkötraktorin legenda saa jatkoa – katso video!. Maaseudun tulevaisuus, 7.3.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.3.2016.
  8. Mäkelä, Juho: Toisen polven kökkötraktoristi Jani Kurvinen: "Marssiminen on yksi pysäyttävä keino ajaa maaseudun ja maatalouden asiaa" Maaseudun Tulevaisuus. 8.9.2019. Viitattu 12.9.2019.
  9. a b Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 243. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa