Lähihoitaja

Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, joka avustaa ja hoitaa asiakkaita ja potilaita sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa hoitopaikoissa. Työssään lähihoitaja osallistuu hoitotoimenpiteisiin ja auttaa asiakasta mm. ruokailussa, pesussa, pukeutumisessa ja liikkumisessa. Hoitohenkilökunnasta lähihoitaja on lähimpänä asiakasta, joten vuorovaikutus muodostaa tärkeän osan työstä. Lähihoitaja keskustelee hoidosta, sen kokemuksista, kuntoutuksesta ja muista elämään liittyvistä asioista. Työhön voi kuulua myös erilaisia toimistotöitä, puhelinneuvontaa, itsehoidon tukemista, ohjausta ja neuvontaa. Työ on nopeatempoista ja voi vaihdella päivästä toiseen asiakkaiden tilanteen ja hoitotarpeen mukaan.

Koulutus

Lähihoitajan koulutus on toisen asteen oppilaitoksissa opetettava sosiaali- ja terveysalan tutkinto. Suomessa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa koulutusta antavat useat eri oppilaitokset, joissa koulutusohjelmavaihtoehdot vaihtelevat paikkakunnittain ja oppilaitoksittain. Lähihoitajakoulutus kestää 2-3 vuotta koulutus- tai työkokemuksesta riippuen. Lähihoitajan koulutus (aiemmin apuhoitaja tai perushoitaja) vastaa tasoltaan samaa kuin ylioppilastutkinto. Ylioppilas voi suorittaa lähihoitajan tutkinnon 1,5 vuodessa .

Lähihoitajakoulutus alkoi vuonna 1993. Vuosittain valmistuu noin 8 000 lähihoitajaa.

Osaamisalat

Osaamisalavaihtoehtoja on useita, ja koulutus antaa nykyään yleisen ammattikorkeakoulukelpoisuuden. Suuntautumisvaihtoehtoja voi opiskella maksimissaan kaksi. Tämän jälkeen, mikäli jatko-opinnot kiinnostavat, on vaihtoehtona lähteä opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Osaamisalavaihtoehdot ovat:

• Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala
• Jalkojenhoidon osaamisala
• Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala
• Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala
• Perustason ensihoidon osaamisala
• Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala
• Suunhoidon osaamisala
• Vammaistyön osaamisala

Valittavia linjoja ovat lähihoitajan tutkinto sekä lähihoitajan tutkinto yhdistettynä lukio-opintoihin. Kyseistä kaksoistutkintoa ei kuitenkaan järjestetä kaikissa oppilaitoksissa, ja joissakin se on ollut lähinnä kokeiluasteella. Lisäksi joillakin kouluilla on tarjota lukion käyneelle hakijalle ylioppilaspohjainen linja, joka on hyväksiluettujen aineiden vuoksi normaalia lyhyempi. Joissakin oppilaitoksissa on myös kaksikielisiä linjoja (suomi-ruotsi). Ammatissa on mahdollisuus myös jatkaa itsenäisenä yrittäjänä.

Lähihoitaja on nimikesuojattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Lähihoitajan ammattinimikettä on oikeutettu käyttämään henkilö, jolla on suoritettuna ammattinimikkeen käyttöön vaadittu tutkinto. Valvira merkitsee hakemuksesta koulutuksen suorittaneet sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereihin.

Perushoitaja

Lähihoitajan ammattinimikettä jossain määrin vastaava aikaisempi ammattinimike on mm. apuhoitaja, perushoitaja tai mielenterveyshoitaja . Lähihoitajan ja perushoitajan koulutus eroavat toisistaan huomattavasti, ja työtehtävät työpaikoissa ovat jokseenkin erilaiset. Vanha perushoitajakoulutus keskittyi enemmän perushoitoon ja sairaanhoitotyöhön, kun taas nykyinen lähihoitajan koulutus tähtää huomattavasti monipuolisempaan opiskeluun, jonka jälkeen on mahdollisuus työskennellä hyvinkin vaihtelevissa tehtävissä oman erikoisalan osaajana (esim. mielenterveys- ja päihdetyö). Koulutuksen muuttumista on pääsääntöisesti opiskelijoiden keskuudessa kiitetty jo senkin johdosta, että se antaa yleisen pätevyyden ammattikorkeakouluopintoihin ja kelpoisuuden opiskella yliopistossa.

Työ

Noin 70 % lähihoitajista työskentelee kuntien palveluksessa. Ala on naisvaltainen. Esimerkiksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin noin 90 000 jäsenestä vain viisi prosenttia on miehiä.

Katso myös

• Sairaanhoitaja (AMK)
• Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö

Aiheesta muualla

• Suomen Lähihoitajat ry
• Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
• Lähihoitajakoulutukset Opintopolku.fi-sivustolla