Lähihoitaja
Lähihoitaja on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, joka avustaa ja hoitaa asiakkaita ja potilaita sairaaloissa, terveyskeskuksissa, tehostetuissa asumisyksiköissä sekä muissa hoitopaikoissa.[1] Työssään lähihoitaja osallistuu hoitotoimenpiteisiin ja auttaa asiakasta mm. ruokailussa, pesussa, pukeutumisessa ja liikkumisessa. Hoitohenkilökunnasta lähihoitaja on lähimpänä asiakasta, joten vuorovaikutus muodostaa tärkeän osan työstä. Lähihoitaja keskustelee hoidosta, sen kokemuksista, kuntoutuksesta ja muista elämään liittyvistä asioista. Työhön voi kuulua myös erilaisia toimistotöitä, puhelinneuvontaa, itsehoidon tukemista, ohjausta ja neuvontaa. Työ on nopeatempoista ja voi vaihdella päivästä toiseen asiakkaiden tilanteen ja hoitotarpeen mukaan.
| Lähihoitaja | |
|---|---|
| Tyyppi | Ammatti |
| Toimiala | Terveydenhuolto |
| Koulutus | Toinen aste |
| Työpaikka | Ensihoito, Kotihoito, Kotisairaanhoito, Järjestöt, Sairaala, Terveyskeskus, Vanhainkoti, Varhaiskasvatus, Yksityinen terveydenhoito |
| Lähinimikkeitä | Hoiva-avustaja, Apuhoitaja, Hammashoitaja, Kehitysvammahoitaja, Laitosapulainen, Lastenhoitaja, Lääkintävahtimestari, Mielenterveyshoitaja, Osastonsihteeri, Perushoitaja, Sairaanhoitaja |
Koulutus
muokkaaLähihoitajan koulutus on toisen asteen oppilaitoksissa opetettava sosiaali- ja terveysalan tutkinto. Suomessa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa koulutusta antavat useat eri oppilaitokset, joissa koulutusohjelmavaihtoehdot vaihtelevat paikkakunnittain ja oppilaitoksittain. Lähihoitajakoulutus kestää 2-3 vuotta koulutus- tai työkokemuksesta riippuen. Lähihoitajan koulutus (aiemmin apuhoitaja tai perushoitaja) vastaa tasoltaan samaa kuin ylioppilastutkinto.[2][3] Ylioppilas voi suorittaa lähihoitajan tutkinnon 1,5 vuodessa.[3]
Lähihoitajakoulutus alkoi vuonna 1993. Vuosittain valmistuu noin 8 000 lähihoitajaa.[4]
Osaamisalat
muokkaaOsaamisalavaihtoehtoja on useita, ja koulutus antaa nykyään yleisen korkeakoulukelpoisuuden. Suuntautumisvaihtoehtoja voi opiskella maksimissaan kaksi. Tämän jälkeen, mikäli jatko-opinnot kiinnostavat, on vaihtoehtona lähteä opiskelemaan muiden muassa ammattikorkeakouluun. Osaamisalavaihtoehdot ovat:[5]
- Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala
- Jalkojenhoidon osaamisala
- Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala
- Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala
- Perustason ensihoidon osaamisala
- Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala
- Suunhoidon osaamisala
- Vammaistyön osaamisala
Valittavia linjoja ovat lähihoitajan tutkinto sekä lähihoitajan tutkinto yhdistettynä lukio-opintoihin. Kyseistä kaksoistutkintoa ei kuitenkaan järjestetä kaikissa oppilaitoksissa, ja joissakin se on ollut lähinnä kokeiluasteella. Lisäksi joillakin kouluilla on tarjota lukion käyneelle hakijalle ylioppilaspohjainen linja, joka on hyväksiluettujen aineiden vuoksi normaalia lyhyempi. Joissakin oppilaitoksissa on myös kaksikielisiä linjoja (suomi-ruotsi). Ammatissa on mahdollisuus myös jatkaa itsenäisenä yrittäjänä.
Lähihoitaja on nimikesuojattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Lähihoitajan ammattinimikettä on oikeutettu käyttämään henkilö, jolla on suoritettuna ammattinimikkeen käyttöön vaadittu tutkinto. Valvira merkitsee hakemuksesta koulutuksen suorittaneet sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereihin.[6]
Perushoitaja
muokkaaLähihoitajan ammattinimikettä jossain määrin vastaava aikaisempi ammattinimike on mm. apuhoitaja, perushoitaja tai mielenterveyshoitaja.[3] Lähihoitajan ja perushoitajan koulutus eroavat toisistaan huomattavasti, ja työtehtävät työpaikoissa ovat jokseenkin erilaiset. Vanha perushoitajakoulutus keskittyi enemmän perushoitoon ja sairaanhoitotyöhön, kun taas nykyinen lähihoitajan koulutus tähtää huomattavasti monipuolisempaan opiskeluun, jonka jälkeen on mahdollisuus työskennellä hyvinkin vaihtelevissa tehtävissä oman erikoisalan osaajana (esim. mielenterveys- ja päihdetyö). Koulutuksen muuttumista on pääsääntöisesti opiskelijoiden keskuudessa kiitetty jo senkin johdosta, että se antaa yleisen pätevyyden ammattikorkeakouluopintoihin ja kelpoisuuden opiskella yliopistossa.
Työmarkkinatilanne
muokkaaNoin 70 % lähihoitajista työskentelee kuntien palveluksessa.[4] Ala on naisvaltainen. Esimerkiksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin noin 90 000 jäsenestä vain viisi prosenttia on miehiä.[4]
Julkisen alan eläkevakuuttaja eläkevakuuttaja Keva julkaisi 1. maaliskuuta 2023 arvion sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeesta. Sen mukaan koko maassa tarvitaan vuonna 2023 arviolta 8 800 uutta lähihihoitajaa kun vuonna 2021 vastaavan vajeen arvioitiin olevan 738 lähihoitajaa. Uusien ammattilaisten koulutustahti ei riitä vastaamaan nyt alalta eläköityvien määrään. Keva ehdottaa, että työelämässä olevien työssä jaksamista parannetaan työkykyjohtamisen kautta sekä työvoimapulan ottamista yhdeksi talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan mittariksi.[7]
Valvira tiedotti 9. maaliskuuta 2023, että lähihoitajien rekisteröinti sosiaalihuoltoon väheni vuonna 2022 runsaat 360 vähemmän kuin vuonna 2021. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rekisterissä lähihoitajien lukumäärä kasvoi vuonna 2022 yhteensä 169 hengellä.[8]
Sosiaali- ja tereysministeriö julkaisi kesäkuussa 2023 uuden arvion sekä puuttuvien lähi- että sairaanhoitajien lukumäärästä. Laskentaan osallistui Keva, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Arvio toimitettiin hallitusneuvotteluihin. Nyt puuttuvien lähihoitajien lukumäärä oli 6 140. Vaikka tarvitavien lähihoitajien lukumäärä pieneni on tilanne tästä uudesta arviosta huolimatta vakava.[9]
Hallituksen vuoden 2025 alussa tekemä päätös ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa hoitajamitoituksen laskemisesta 0,65:stä 0,6:een lisäsi lähihoitajien ja hoiva-avustajien työttömyyttä. Hoitajamitoitus tarkoittaa käytännössä, että kymmentä vanhusta kohti tarvitaan kuusi hoitajaa. Myös hyvinvointialueiden säästöt vähensivät avoimia työpaikkoja.[10] Toukokuussa 2025 oli kolmanneksi eniten työttömänä on juuri lähihoitajia kaikista ammateista. Asiantuntijoiden mukaan kuitenkin sosiaali- ja terveysalalla työllisyysnäkymät ovat hyvät väestön ikääntyessä ja alan ammattilaisten eläköityessä. Lähihoitaja voi myös jatkaa opintojaan esimerkiksi sairaanhoitajaksi. Työpaikkoja on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.[11]
Marraskuussa 2023 työ- ja elinkeinoministeriössä julkaistun työvoimabarometrin mukaan erityisesti lähihoitajista on pulaa tulevina vuosina.[12] Sosiaali- ja terveysministeriön tilasi Työterveyslaitokselta ja Tilastokeskukselta keväällä 2025 valmistuneen alan henkilöstötarpeita selvittävän tutkimuksen. Sen mukaan Suomessa tarvitaan lähes 26 000 lähihoitajaa vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2023 työsenteli 15 400 lähihoitajaa muilla aloilla kuin Sote-alalla. Lähihoitajia siirtyy kauemmas sote-alasta esimerkiksi kaupan alan tehtäviin. Lähihoitajien lisääntynyt työttömyys on edistänyt lähihoitajien pakoa alalta. Lähihoitajista ikäluokassa 18-64 -vuotta 9 % oli alan ulkopuolella. He olivat esimerkiksi pienten lasten kotivanhempina, opiskelijoina tai eläkkeellä. Uutta tutkintoa suorittavista puolet suoritti alan toista tutkintoa, jolloin poissaolo merkitsi ammattitaidon ja oman urapolun vahvistumista. Vanhuuseläkeellä olevista 65–68-vuotiaista lähihoitajista 23 % jatkoi työuraa. Useimmin tämä tapahtui vuokratyön kautta. Tämä osoitti joustavien työjärjestelyjen ja työn välityksen rakenteiden merkityksen eläkkeeltä työtä tekevien työskentelyssä. Alalta pois siiryneiden paluuta helpottaa toimiva työyhteisö, laadukas perehdytys, työn joustavuus, riittävän hyvä palkkaus, uranäkymät ja osaamisen päivittämisen mahdollisuudet, työkyvyn tuki sekä työn muokkauksen mahdollisuudet. Työllistymistä edistää myös alan arvostuksen osoittaminen ja maineen parantaminen. Nämä edistävät myös alan pitovoimaa, joka on työvoimapulan kasvaessa entistä merkittävämpää.[13]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Suomen työministeriö: Lähihoitajan työnkuvaus web.archive.org. 13.11.2017. MOL.fi. Arkistoitu 13.11.2017. Viitattu 19.4.2021.
- ↑ Tilastokeskus - Koulutusasteet www.stat.fi. Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 16.1.2021.
- ↑ a b c Nyt hoitajia on lähihoitaja nimikkeellä valmistuvia. Miten pitkä koulutus oli perushoitajilla, ennenkuin lähihoitajia valmistui? Kysy kirjastonhoitajalta. 2.6.2008. Viitattu 16.1.2021.
- ↑ a b c Paunonen, Reetta: Miehiä hakeutuu lähihoitajiksi enemmän kuin koskaan Savon Sanomat. 27.1.2014. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ePerusteet. Opetushallitus. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ Lähihoitajat Lähihoitajat. Arkistoitu 13.1.2022. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Kuntien työvoimaennuste: Hoitajapula kaksinkertaistui kahdessa vuodessa www.keva.fi. Viitattu 1.3.2023.
- ↑ Uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia yli 23 500 – laskua edelliseen vuoteen Uutinen. Viitattu 12.3.2023.
- ↑ Lindholm, Petteri: Tarkennetut lukemat: Hoitajapula ei ole lainkaan niin paha kuin kevään synkimmissä arvioissa esitettiin Yle Uutiset. 25.6.2023. Viitattu 30.6.2023.
- ↑ Kaski, Heli: Hoiva-avustajia haluttiin ja saatiin: nyt koulutettuja on tuhatmäärin, mutta työmarkkinat eivät vedä Yle Uutiset. 25.5.2025. Viitattu 25.5.2025.
- ↑ Piirainen, Elli. Toivonen, Terhi: Näille aloille kannattaa kouluttautua, näille taas ei – näin asiantuntijat arvioivat työllisyystilannetta Yle Uutiset. 28.5.2025. Viitattu 28.5.2025.
- ↑ Työvoimabarometri: suurin osa Suomesta kärsii kohtaanto-ongelmasta - Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu 29.11.2023. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ Lähi- ja sairaanhoitajat pääosin jo töissä sote-alalla – lisäreserviä voi löytyä alanvaihtajista ja eläkeläisistä | Työterveyslaitos www.ttl.fi. Viitattu 22.5.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomen Lähihoitajat ry
- Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
- Lähihoitajakoulutukset Opintopolku.fi-sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)