Käpylän ravirata

Käpylän ravirata oli vuosina 1926–1977 toiminut ravirata Helsingissä. Rata oli alueella, joka pohjoisessa rajoittuu Koskelantiehen ja Hakamäentiehen, lounaassa Messukeskukseen ja idässä Mäkelänkatuun. Paikalla on nykyään Käpylän urheilupuisto.

Käpylän ravirata vanhassa ilmakuvassa. Taustalla Koskelantie ja etualalla Velodromi.

Rakentaminen ja alkuvuodetMuokkaa

Käpylän raviradan rakentaminen aloitettiin suoperäiseen maastoon vuonna 1924 ja se valmistui vuonna 1926, järjestyksessään toiseksi Helsingin raviradaksi. Pasilan kesäradaksi alkuaikoinaan kutsuttu rata korvasi vuonna 1884 valmistuneen Oulunkylän raviradan.

Vuonna 1930 Käpylä siirtyi omistajaltaan, Suomen Raviurheilun Ystävät -yhdistykseltä, Helsingin kaupungin haltuun. Saman vuosikymmenen kuluessa ravitoiminta hiipui maassa vallinneen laman myötä niin, että huonoimpina vuosina Käpylässä ajettiin ainoastaan yhdet kilpailut. Vuosina 1933–1935 toiminta oli kokonaan pysähdyksissä. Vuonna 1938 rata siirtyi kaupungilta Helsingin ravikerhon hallintaan.

Sota-aikana kilpailutoiminta oli myös tauonnut ja Käpylän raviradalla toimi ilmatorjuntapatteristo. Sodan jälkeen 1946 radan omistajaksi tuli samana vuonna perustettu Helsingin Ravirata Oy, joka omistaa nykyään Vermon raviradan. Seuraavana vuonna tehtiin suuri remontti, jossa radalle valmistui muun muassa 5-kerroksinen tuomaritorni ja uusi totomyyntirakennus.

1950–1960-lukuMuokkaa

Vuonna 1955 Käpylässä nähtiin neuvostoliittolaisten lämmiveriravureiden vierailu, joka sai paikalle saapumaan lähes 20 000 katsojaa. Tämä vierailu innosti myös Suomessa aloittamaan kilpailemista lämminverisillä ja se toteutuikin lopulta vuonna 1960, kun presidentti Kekkosen Neuvostoliitosta lahjaksi saamien tammojen varsat nähtiin ensimmäistä kertaa kilparadalla. 14. päivänä heinäkuuta Käpylässä ajetun Suomen ensimmäisen lämminverilähdön voitti Tuomo Mäkelän ohjastama ja omistama Tamara. Samana kesänä Käpylä aloitti ensimmäisenä Suomessa V5-pelin.

Kolme vuotta myöhemmin Mäkelän ori Limit alitti Käpylässä 2-vuotiaiden Euroopan ennätyksen.

Valaistuksen rata sai syksyllä 1964. Se mahdollisti kilpailemisen myös iltaisin.

1970-lukuMuokkaa

1960-luvun jälkipuoliskolla alkoi Suomessa raviurheilun suosion huima kasvu ja tämä näkyi myös raviratojen olosuhteissa. Forssaan Pilvenmäen raviradalle oli vuonna 1966 valmistunut maan ensimmäinen lasitettu ja lämmitetty katsomo ja Käpylä sai vastaavan viisi vuotta myöhemmin. Samalla myös radan yleisöalue asfaltoitiin. Vuosittaisten kilpailupäivien määrä oli kasvanut jo neljäänkymmeneen.

Käpylän toiminta hankaloitui kuitenkin huomattavasti vain muutamaa vuotta myöhemmin Messukeskuksen rakennustöiden ja alueen yleisen ahtauden myötä. 1973 radan pituutta jouduttiin lyhentämään 860:n metrin mittaiseksi, kun etukaarre jäi Messukeskuksen parkkialueen alle. Samoihin aikoihin alettiin suunnittelemaan uutta ravirataa Espoon Leppävaaraan, jonne Vermon ravirata valmistuikin vuonna 1977.

Käpylän raviradan viimeiset kilpailut ajettiin 11. joulukuuta 1977. Niitä oli seuraamassa yli 4000 katsojaa. Käpylän perinteitä kunnioitetaan edelleen Vermossa vuosittain ajettavan Käpylä Grand Prixin yhteydessä.

Rataennätykseksi jäi ruotsalaisen Stig H. Johanssonin tamman Fame vuonna 1975 juoksema 17,7a/1600m.

SuurkilpailutMuokkaa

Merkittävimpiä Käpylän suurkilpailuja olivat vuodesta 1962 ajettu Lämminveristen Suomen Mestaruus ja 1971 aloitettu Seppeleajo. Muita suurkilpailuja olivat muun muassa Tamma Champion sekä Käpylä Grand Prix, joita kaikkia ajetaan edelleen Vermossa. Kuninkuusravit Käpylässä järjestettiin neljä kertaa.

Kuninkuusravit KäpylässäMuokkaa

Vuosi Kuningas Ohjastaja Kuningatar Ohjastaja Yleisömäärä [1]
1931 Tomu Frans Vanhatalo ei tiedossa
1947 Eri-Vili Jalmari Haaja 10 000
1960 Ero-Lohko Kaarlo Partanen Sato-Satu Tuomo Mäkelä 11 500
1970 Forte Ville Pernaa Tella Veikko Okkola 16 190

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa