Ilmatorjuntapatteri

Ilmatorjuntapatteri on ilmatorjuntatykistön perusyksikkö, vastaten siis organisatorisesti maavoimien komppaniaa. Henkilöstön määrä riippuu muun muassa käytetystä asejärjestelmästä.

Yhdysvaltain armeijan kevyt ilmatorjuntatykki tuliasemassa Algerian rannikolla vuonna 1943. Kalustona on Suomessakin paljon käytetty Boforsin 40-millinen it-kanuuna 40 ItK 38.

Se voi olla erillinen patteri, tehtävänään esimerkiksi maavoimien tietyn joukon suojaaminen, mutta tavallisimmin ainakin hallinnollisesti ilmatorjuntapatteriston osa. Patteristo puolestaan on joko erillinen tai kuuluu johonkin ilmatorjuntarykmenttiin.

Patterien lukumäärä patteristossa vaihtelee kaluston mukaan. Tavallisesti patteristossa on 2-4 patteria, mutta tulenjohtokaluston ja -menetelmien salliessa enemmänkin.

Nykyisin yhä useampi ilmatorjuntapatteri on ohjuspatteri. Ammusilmatorjunta on menettänyt paljon merkitystään, joskaan ei häviämässä kokonaan. Muun muassa kustannussyistä ammusilmatorjunnalla on matalatorjunnassa edelleen merkitystä.

Ilmatorjuntapatteri voi jakaantua jaoksiin, joita tavallisesti on kaksi. Jaoksille voidaan antaa erillisiäkin torjuntatehtäviä, harvemmin yksittäisille tykeille. Kevyitä ohjuksia kuitenkin voidaan käyttää yksittäinkin.

Ilmatorjuntapatterilla voi olla yhtenäinen kalusto, asejärjestelmiä tyypillisesti 2 - 4 kappaletta. Toisinaan osalla patterista ("suojajaos") on tehtävänä keveämmillä aseilla suojata raskaampia ja tehokkaampia aseita.

Rauhanajan organisaatiossa ilmatorjuntapatteri on, muiden aselajien tapaan, kouluttamisen perusyksikkö.