Kälkäjärvi[1] (ven. Боярская, Bojarskaja) on Muurmannin radan rautatieasema ja asutuskeskus Venäjällä Karjalan tasavallan Louhen piirin Ambarnyin kunnassa. Se sijaitsee samannimisen järven rannalla 18 kilometriä Ambarnyista luoteeseen. Asemanseudulla on 34 asukasta (vuonna 2013)[2].

Kälkäjärvi
Боярская, Bojarskaja
Kälkäjärven taajamaa.
Kälkäjärven taajamaa.

Kälkäjärvi

Koordinaatit: 65°57′46″N, 33°21′25″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Louhen piiri
Kunta Ambarnyi
Hallinto
 – Asutustyyppi asema
Väkiluku (2013) 34











Historia muokkaa

Kälkäjärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1723. Sen venäjänkielinen nimitys perustuu sukunimeen Bojarin.[3] Vitsataipaleen volostiin kuuluneessa kylässä oli 1900-luvun alussa 17 taloa ja 139 asukasta[4]. Neuvostoaikana perustettiin Kälkäjärven kyläneuvosto, johon kuuluivat myös Kaarnisjärven (Voronskoje), Karvinjärven (ven. Topornaja), Konnun (Konda), Naarvajärven (Narvozero), Pirttijärven (Pirtozero), Ruuhiniemen (Ruhnavolok) ja Vitsataipaleen karjalaiskylät sekä joukko Muurmanskin radan asutuksia[5][6].

Kälkäjärven asema on perustettu Muurmannin radan rakentamisen yhteydessä ensimmäisen maailmansodan aikana. Sen kaakkoispuolella sijaitseva Kälkäjärven kylä on nykyään autiona.

Asemataajama muokkaa

Kälkäjärven rautatieasemalla pysähtyvät Vienan Kemin ja Louhen väliset paikallisjunat[7]. Sen kautta kulkee myös Pietarin ja Murmanskin väliseltä M18-valtatieltä Ambarnyiin ja Enkijärvelle haarautuva tie. Asemataajama koostuu kortteleittain rakennetuista matalista asuintaloista. Palveluihin kuuluu kauppa.[8] Lähistöllä sijaitsee hiekka- ja soralouhos[9].

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 36. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  2. Generalnyi plan, s. 11.
  3. Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, s. 65–67. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X.
  4. Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 194–195. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  5. Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 24. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
  6. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 89. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  7. Generalnyi plan, s. 55.
  8. Generalnyi plan, s. 14.
  9. Generalnyi plan, s. 31.