Juurikäävät

Juurikäävät (Heterobasidion) on kääpäsuku johon kuuluu Suomessa kaksi lajia: männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum) männyllä ja kuusenjuurikääpä (Heterobasidion parviporum) kuusella. Euroopan alueelta sukuun kuuluvia lajeja tunnetaan kolme[2]. Ne ovat puukudosta tuhoavia sieniä, jotka leviävät puun juurien kautta runkoon. Juurikääpä saattaa lopulta tappaa puun, mutta kuusessa, lehtikuusessa ja männyssä se pääasiallisesti aiheuttaa juuri- ja tyvilahoa. Pahasti saastuneella alueella myös katajat voivat huonosti ja kuolevat. Juurikääpää kutsutaan myös nimellä maannousemasieni.

Juurikäävät
Heterobasidion annosum
Heterobasidion annosum
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Russulales
Heimo: Bondarzewiaceae
Suku: Juurikäävät Heterobasidion
Bref.[1]
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Juurikäävät Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Juurikäävät Commonsissa

Juurikääpää ei esiinny maaperässä itsenäisesti, vaan se leviää puusta puuhun fyysisessä kosketuksessa olevien juurien kautta. Maan laatu vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti sienen kykyyn siirtyä juuresta toiseen. Monivuotisista itiöemistä kesäaikana (keskilämpötilan ollessa yli +5 °C) vapautuvat, ilmassa leijuvat sieni-itiöt voivat infektoida kaikkien yleisesti kasvatettujen havupuulajien kantojen vastasahatut pinnat. Tämän jälkeen kannon puukudoksiin voi muodostua nopeasti pesäkkeitä, jotka leviävät naapuripuiden juuriin ja muodostavat uuden infektiopesäkkeen.

TuhotMuokkaa

 
Maannouseman lahottama kanto.

Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuuselle tyvilahoa rungon sisällä. Männynjuurikääpä saa aikaan männylle juuria tuhoavaa niin sanottua tyvitervastautia. Monivuotiset käävät sijaitsevat kuolleiden puiden juurenniskassa, kuusella myös juurissa.

Juurikäävät lahottavat kuusen 6-10 ja männyn 0,5-2 metrin korkeuteen. Maannousema on sydänpuulahottaja, joka lahottaa tyven ontoksi.[3]

Maannouseman saastuttama puu ei kelpaa teollisuudelle ja aiheuttaa hakkuutappioita hakattavassa leimikossa. Puun lahonnut osa joudutaan katkaisemaan ja jättämään metsään tai käyttämään energiapuuna.

Levinneisyys ja torjuntaMuokkaa

Juurikääpiä tavataan eteläisessä Suomessa. Pahiten saastunut alue lienee rannikko ja saaristo Uudeltamaalta Satakuntaan. Juurikääpien leviämistä voidaan torjua biologisella tai kemiallisella kantokäsittelyllä.[4][5] Myös kantojen nosto auttaa torjunnassa. Nykyisin puuta hakataan ja korjataan läpi vuoden, jolloin raskaiden metsätyökoneiden aiheuttamat maaperän painumiset ja sitä kautta juuristojen rikkoutumiset sekä puun kuoreen tulleet pintahaavat ovat otollisia sieni-infektioille. Talviaikaiseen puunkorjuuseen palaaminen vähentäisi yleensäkin sienituhoja.

Nykyaikaisilla hakkukoneilla voidaan käsitellä kannot juurikääpiä vastaan biologisesti esimerkiksi istuttamalla sahapinnalle harmaaorvakkaa[6].

LähteetMuokkaa

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 12.11.2008
  2. Niemelä, Tuomo: Suomen käävät, s. 184. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
  3. ”Maannousema”, Otavan Iso Tietosanakirja 5, s. 1122. Helsinki: Otava, 1963.
  4. Kantosuoja personal.inet.fi. Viitattu 17.11.2007.
  5. Rotstop rotstop.fi. Viitattu 17.11.2007.
  6. Seppo Huhtinen: ”Ongelmalliset sienet”, Sienten biologia, s. 364. Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-297-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.