Avaa päävalikko
Liisa ja Jussi Tenkku vuonna 1939.

Juho Alfred ”Jussi” Tenkku (28. helmikuuta 1917 Nivala6. heinäkuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen filosofian professori.[1] Hän oli erikoistunut käytännölliseen filosofiaan sekä filosofian historiaan ja julkaisi laajasti erityisesti etiikan alaan kuuluvia teoksia.[2]

Tenkun puoliso oli musiikkikasvatuksen professori Liisa Tenkku (1918–2017).[3]

Sisällysluettelo

UraMuokkaa

Päästyään ylioppilaaksi vuonna 1935 Tenkku opiskeli Helsingin yliopistossa teologiaa ja filosofiaa. Hänet vihittiin papiksi 1941, ja filosofian kandidaatiksi hän valmistui neljä vuotta myöhemmin. Tenkku jatkoi opintojaan vielä vuosina 1948–1952 eri yliopistoissa Yhdysvalloissa ja suoritti Harvardin yliopistossa Master of Arts -tutkinnon.[4] Tohtoriksi hän väitteli Helsingin yliopistossa 1957.[4]

Tenkku oli vuosina 1963–1980 filosofian professuurin viranhaltija peräkkäin kolmessa suomalaisessa yliopistossa. Turussa käytännöllisen filosofian professuuri oli perustettu vasta neljä vuotta aiemmin hänen astuessaan siihen 1969 viran ensimmäisenä haltijana.[5] Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi Tenkku kutsuttiin 1974.[1]

Tenkun professuurit:[1][3]

TuotantoMuokkaa

Teoksessaan Alaston ihminen murrosajan kuvastimessa (1945) Tenkku pohtii sota-aikaisia kokemuksiaan sosiaalipsykologian ja arvofilosofian valossa. Hänen väitöskirjansa The Evaluation of Pleasure in Platos Ethics (1956) valmistui Georg Henrik von Wrightin ja Oiva Ketosen ohjauksessa. Se käsittelee Platonin käsityksiä hedonismista. Myöhemmässä tuotannossa Tenkku muun muassa tutkii Kantin arvofilosofiaa ja vertaa moraalia ja rikkautta onnen perustana keskenään. Oikeus ja elämän arvo (1963) paneutuu aatehistoriaan, ja Vanhan ja keskiajan moraalifilosofian historia (1981) puolestaan on etiikan historian oppikirja.[1]

Oppilaat pitivät Tenkkua inspiroivana ja suvaitsevaisena opettajana.[1] Suomalaisen käytännöllisen filosofian nousu 1980-luvulla pohjasi voimakkaasti hänen tekemäänsä työhön.[6] Tenkun ja hänen vaimonsa Liisan jatkosodan aikaisia kokemuksia sotilaspastorina ja rintamalottana peilaava päiväkirja Inkeriläisiä siirtämässä: Jussi ja Liisa Tenkun päiväkirjat 1943–1944 ilmestyi 2008.

TeoksetMuokkaa

  • Alaston ihminen murrosajan kuvastimessa. Porvoo: WSOY, 1945.
  • The Evaluation of Pleasure in Platos Ethics. Acta Philosophica Fennica, 1956.
  • Westermarck’s Definition of the Concept of Moral. Copenhagen: Munksgaard, 1962.
  • Oikeus ja elämän arvo. Ajatus XXV, 1963.
  • ”Johdanto” teokseen Seneca: Tutkielmia ja kirjeitä. Suomentanut J. A. Hollo. Antiikin klassikot. Porvoo Helsinki: WSOY, 1964.
  • Are Single Moral Rules Absolute in Kant’s Ethics?. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1967.
  • Vanhan- ja keskiajan moraalifilosofian historia. Helsinki: Gaudeamus, 1981. ISBN 951-662-307-7.
  • Tenkku, Jussi – Tenkku, Liisa: Inkeriläisiä siirtämässä: Jussi ja Liisa Tenkun päiväkirjat 1943–1944. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-967-8

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Niiniluoto, Ilkka: In memoriam: Jussi Tenkku (1917–2005). Ajatus, 62. vsk., s. 7–8. 2005. Filosofia.fi. Viitattu 1.12.2008.
  2. ”1900-luku.” Suomalaisen filosofian kronikka. Niin & näin. Viitattu 1.12.2008.
    Wright, Georg Henrik von: ”Katsaus filosofian tilaan Suomessa”, s. 249. Vuosisatamme filosofia. Toimittaneet Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen. 3. painos. Helsinki: WSOY, 1989.
  3. a b Kuka kukin on 1978, s. 984. Runeberg.org.
    Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 29.7.2017, s. C 16.
  4. a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 734–735. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  5. Käytännöllinen filosofia. Historiaa. Turun yliopiston filosofian laitos. Viitattu 1.12.2008.
  6. Salmela, Mikko: Tenkku, Jussi (1917–2005). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muuallaMuokkaa