Jussi Kekkonen (majuri)
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Uuno Johannes (Jussi) Kekkonen (30. syyskuuta 1910 Iisalmi – 1. huhtikuuta 1962 Loviisa) oli suomalainen majuri, toimitusjohtaja ja presidentti Urho Kekkosen nuorempi veli. Jussi Kekkonen taisteli menestyksekkäästi talvisodassa Kuhmon suunnalla mutta hän menetti näkönsä haavoituttuaan jatkosodan alkuvaiheissa.
Kekkonen kävi Kadettikoulun 1930-luvun alussa ja oli sitten upseerina Kuhmon rajakomppaniassa. Kekkosta pidettiin tarmokkaana ja kansanomaisena upseerina.
Talvisodassa muokkaa
Lokakuussa 1939 perustettiin Kuhmon rajakomppanian komentopaikalla Jämäksen kasarmilla Erillinen pataljoona 14, jonka päällikkönä oli everstiluutnantti Frans Ilomäki. Luutnantti Jussi Kekkonen sijoitettiin pataljoonan 2. komppanian päälliköksi. Talvisodan alkaessa Kekkosen komppania oli Kalliojoella linnoitustöissä. Ylivoimainen vihollinen hyökkäsi Lammasperän suunnalla noin 50 miehen vahvuisia suomalaisjoukkoja vastaan ja Kekkosen komppania lähetettiin sinne vahvistukseksi. Suomalaiset olivat jo luopumassa asemistaan Vääräjoella, kun Kekkonen kokosi joukot vastahyökkäykseen 6. joulukuuta 1939. Vääräjoen asemat miehitettiin uudelleen ja puna-armeijan joukot vetäytyivät Vääräjoen taakse. Etuvartiot sijoitettiin nyt Vääräjoelle ja varsinainen puolustusasema tuli Tyrävaaralle. Uusi hyökkäys 12. joulukuuta toi vihollisen aina Tyrävaaran peltoaukealle.
Kekkosen johtama 270 miehen osasto aloitti jouluaattona 1939 hyökkäyksen Rannan taloon ja Kupsusen majoitusalueelle linnoittautuneita puna-armeijan joukkoja vastaan. Muutaman tunnin taistelun jälkeen vihollinen lähti vetäytymään kohti rajaa asettuen asemiin Hukkajärvelle Kiekinniemen talon tuntumaan. Kekkonen tuhosi 150 miehen osastollaan 28. joulukuuta pataljoonan Kiekinniemellä vielä olleet rippeet loppujen vihollisen paetessa rajan yli. Osasto Kekkonen keskittyi jatkossa tammi–maaliskuussa 1940 Kiekinkosken suunnan varmistamiseen. Osasto harjoitti myös tiedustelua ja häirintää Rasti–Saunajärvi–Riihivaara-maantien suunnassa.
Jatkosodassa muokkaa
Jatkosodan alkaessa kesällä 1941 kapteeniksi ylennetty Jussi Kekkonen oli Kuhmon rajakomppanian päällikkönä Rukajärvellä. Kekkosen johtama Osasto Miinoa siirtyi rajan yli ja valtasi pienin tappioin Miinoan ja Luvajärven kylät. Seuraavana tavoitteena oli Kiimasjärven kylä, jossa puna-armeijan tiedettiin olevan asemissa. Kekkonen lähti etenemään kolmen joukkueen voimin ja kahden konekiväärin tukemana kohti Kiimasjärven kylää, jonka laitamilla suomalaiset törmäsivät aamulla varustettuihin asemiin eivätkä onnistuneet valtaamaan kylää. Vastustaja iski Kekkosen osaston selustaan, jolloin osaston oli lähdettävä vetäytymään. Vetäytyminen muuttui paoksi ja osasto hajosi sen jälkeen, kun Kekkonen haavoittui vaikeasti venäläisten väijytyksessä. Kekkonen ja hänen lähettinsä löytyivät illalla nuotiolta maastoa haravoitaessa ja Kekkonen toimitettiin pian lentokoneella Luvajärveltä kenttäsairaalaan Kuhmoon. Silmiin haavoittuneen Kekkosen näköä ei voitu kuitenkaan enää pelastaa.
Sodan jälkeen muokkaa
Kekkonen ylennettiin majuriksi ja sodan jälkeen hän toimi loviisalaisen laivanvarustaja Ragnar Nordströmin yrityksessä johtotehtävissä. Jussi Kekkonen kuoli keväällä 1962 ja hänet haudattiin Kajaanin sankarihautaan.
Lähteet muokkaa
- Oliko Kekkosella veljiä ja siskoja? Turun Sanomat 5.3.2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Antti Tuuri: Rukajärven tie. Otava 1990 ISBN 951-1-11060-8, Hyökkäyksestä Kiimasjärvelle ja Kekkosen haavoittumisesta ss. 97-116
- Erkki Ahon Suomen historia blogi 2.3.2009: Presidentin veli Jussi Kekkonen