Jumalanäidin Akatistos -ikoni

Jumalanäidin Akatistos -ikoni on Jumalanäitiä eli Neitsyt Mariaa esittävä ikoniluokka, jonka kuva-aihe liittyy Neitsyt Marialle seisaaltaan veisattavan ylistyshymnin eli akatistoksen sanoihin ja merkitykseen.[1][2] Historiallisesti ensimmäinen seisaaltaan laulettava akatistos laadittiin Jumalanäidille. Perimätiedon mukaan sitä laulettiin seisaaltaan yöllisessä jumalanpalveluksessa Konstantinopolin kaupungin vapauduttua piirityksestä vuonna 626. [2] Pitkän veisun sanojen pohjalta on laadittu kuva-aiheeltaan monenlaisia, toisistaan suuresti poikkeavia ikoneita.

Jumalanäidin Akatistos -ikoni 1300-luvulta. Tässä ikonissa on pääkuvan ympärillä 24 pienempää Jumalanäidin elämästä kertovaa kuvaa. Huom. Tämä kuva ei ole ollut Kuopiossa sijaitsevan ikonin mallina.

Jumalansynnyttäjän akatistoshymni alkaa sanoilla Sinulle oi jumalansynnyttäjä, voitollisten sotajoukkojen johtajalle, me Sinun palvelijasi, vaaroista päästyämme kiitokseksi veisaamme voittovirren...[2]

Ortodoksisen kirkkomuseon Jumalanäidin ylistys -ikoniMuokkaa

 
Näkymä Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisan yläkerrasta Kuopiossa. Keskellä on ihmeitätekevänä kunnioitettu Jumalanäidin ylistys -ikoni 1700-luvun puolivälistä.

Eräs tämän Jumalanäidin ikonityypin suurehko, kokoa 143×107 cm² oleva temperamaalaus, joka tunnetaan nimellä Jumalanäidin ylistys -ikoni, kuuluu Suomen ortodoksisen kirkon ihmeitätekeviksi lukemiin ikoneihin. Tätä 1700-luvun puolivälistä peräisin olevaa, 1757 Laatokan Valamon luostarista Käkisalmen sataman ruokoushuoneeseen siirrettyä ikonia säilytetään nykyään Suomen ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa.[3][1] Teosta on nimitetty myös Akatistos-ikoniksi, koska aihepiiri on Junalanäidille omistetun akatistos-palveluksen inspiroima. Pyhäinkuvan tekstit eivät kuitenkaan ole suoraan peräisin akatistos-hymnistä.[3]

Jumalanäidin ylistys -ikonin ikonografia on hyvin harvinainen. Puolivartalokuvana esitetty Jumalanäiti kannattelee vasemmalla käsivarrellaan kultaista valtaistuinta, jolla Kristus-lapsi istuu. Lapsi siunaa oikealla kädellään, vasemmalla käsivarrellaan hän kannattelee kärsimyksen symboleja. Jumalanäidinkin oikea käsi on kohonnut siunaukseen. Teoksen kuva-alaa on täytetty erilaisilla Jumalanäitiä ylistävillä, hänen neitsyyttään esilletuovilla ja Kristuksen kärsimystä symboloivilla kuva-aiheilla. Kuvattujen esineiden vieressä on selitystekstejä.[3]

Jumalanäidin sydämen lävistävä miekka kuvastaa hänen kärsimystään. Tähdet Jumalanäidin olkapäillä ja otsalla sekä palava pensas, jossa Jumalanäiti ilmestyi Moosekselle unessa, kuvaavat Jumalanäidin ainaista neitsyyttä. Jaakobin unikuvan taivaaseen asti ulottuvat tikapuut olivat enkelten käyttämä kulkureitti. Niiden viereen on kuvattu "pelastuksen portaat", jotka symboloivat Jumalanäitiä pelastuksen välittäjänä.[3] Kuvan oikeanpuoleiseen osaan on kuvattu sidotun Kristuksen ruoskimiseen käytetty pylväs, jonka päälle on sijoitettu hänet kolmesti kieltäneeseen Pietariin viittaava kukko. Ikonin alaosassa on esitetty Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen viittaavat tyhjä hauta ja käärinliinat.[3]

Ikonin katsotaan vaikuttaneen siihen, että Käkisalmi säästyi vuonna 1831 koleralta. Kun kolera alkoi levitä Pietarista ympäristöönsä, Käkisalmessa tautia vastaan taisteltiin lääkkeiden lisäksi kiertämällä kaupunki kolmena peräkkäisenä sunnuntaina Jumaläidin ylistys -ikonia kantaen ja samalla rukoillen. Koska kaupunki säästyi taudilta, ikonia alettiin kunnioittaa ihmeitätekevänä. Vuonna 1847 Käkisalmessa avattiin Jumalanäidille omistettu uusi kirkko, johon tärkeänä pidetty ikoni sijoitettiin. Myös vuonna 1853 kaupunki säästyi kulkutaudilta, ja tällöinkin Jumalanäidin ylistys -ikonia oli kierrätetty suojan saamiseksi ristisaatossa kaupungin ympäri. Näiden tapahtumien muistoksi Käkisalmessa ryhdyttiin toimittamaan ristisaatto kaupungin ympäri niin ortodoksisen kirkkovuoden kalenterin pyhän Kolminaisuuden että Jumalanäidin suojeluksen päivinä.[1] Ikonin Kristukselle ja Jumalanäidille lisättiin kruunut vuonna 1863, kun teos siirrettiin Käkisalmen sataman rukoushoneesta uuteen rukoushuoneeseen.[3]

Talvisodan johdosta ikoni siirrettiin turvaan Hämeenlinnan kirkon varastoon. Ortodoksisen kirkkomuseon toiminnan alkaessa aluksi Kuopion ortodoksisen kirkon pappilan kellarissa Jumalanäidin ylistys -ikoni sijoitettiin pienen museokirkon alttarin pääikoniksi.[1] Keväällä 2015 avautuneessa ortodoksisen kirkkomuseon uudessa perusnäyttelyssä ikoni sijoitettiin museorakennuksen toisen kerroksen näyttelytiloihin. Ortodoksinen kirkollishallitus päätti vuonna 2020 sijoittaa ikonin uudelleen kirkkomuseon alakerrassa sijaitsevaan Kuopion ja Karjalan hiippakunnan Pyhien Karjalan valistajien kirkkoon liturgiseen käyttöön.[4]

Katso myösMuokkaa

Suomen muut ihmeitätekevät ikonit

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Ihmeitätekevät ikonit Suomessa. (Teema: ihmeitätekevät ikonit) Ikonimaalari, 2011, nro 2, s. 8–10 (koko artikkeli sivut 8–15). Helsinki: Suomen ikonimaalarit, Maahenki.
  2. a b c Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto, s. 13–14. hakusanat akatistos ja akatiostos-ikoni. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-15657-8.
  3. a b c d e f arkkipiispa Leo, Teresa Leskinen, Minna Jaakkola, Päivi Sturm (toimittaja): Kaakoksesta kokoelmiksi. Sodan ja evakuoinnin seurauksena syntynyt Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, s. 27–29. Maalaukset rullalle ja hopeat talteen. Kuopio: Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, 2008. ISBN 978-951-9396-25-5.
  4. Pöytäkirja 22.4.2020 22.4.2020. Suomen ortodoksinen kirkko, Kirkollishallitus. Viitattu 19.6.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa