Juhani Paasivirta

suomalainen historiantutkija ja professori

Juhani Paasivirta (12. maaliskuuta 1919 Kemi11. heinäkuuta 1993 Turku) oli suomalainen historiantutkija ja professori.[1]

Paasivirran vanhemmat olivat lehtori Yrjö Paasivirta ja Maija Ahlström. Hän pääsi ylioppilaaksi 1937 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1939 sekä väitteli tohtoriksi 1947. Paasivirta oli naimisissa vuodesta 1953 keramiikkataiteilija Maija-Liisa Pääkkösen kanssa.

Paasivirta toimi Turun tyttölyseon historian ja yhteiskuntaopin vanhempana lehtorina 1949–1965 ja Helsingin yliopiston poliittisen historian dosenttina vuodesta 1951. Hän oli Turun yliopiston poliittisen historian professorina vuosina 1965–1983[1] ja toimi yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina 1969–1971. Paasivirta toimi myös luennoitsijana Työväen akatemiassa 1955–1962 ja ammattiyhdistysopistossa 1954–1958. Paasivirta oli Turun kaupunginvaltuutettuna 1951–1953, Suomen valtuuskunnan jäsenenä YK:n yleiskokouksessa 1961 ja Unescon yleiskokouksessa 1970. Hän oli ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä 1966–1974, Nordisk samarbetskommitté för internationell politikin jäsenenä vuodesta 1968 ja Neuvostoliittoinstituutin jäsenenä 1968–1974.

TeoksiaMuokkaa

Paasivirran tutkimuskohteita olivat muun muassa Suomen itsenäistyminen ja Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä.[1]

  • Suomen itsenäisyyskysymys 1917, osa 1: Maaliskuun vallankumouksesta valtalakiin. WSOY 1947
  • Suomen itsenäisyyskysymys 1917, osa 2: Eduskunnan hajotuksesta itsenäisyysjulistukseen. WSOY 1949
  • Sosialidemokraattinen puolue ja Suomen itsenäistyminen. KK 1950
  • Työväenliike yleiseurooppalaisena ilmiönä, osa 1: Ensimmäiseen maailmansotaan ulottuva kehitysvaihe. WSOY 1953
  • Työväenliike yleiseurooppalaisena ilmiönä, osa 2: Ensimmäisestä maailmansodasta vuosisadan puoliväliin. WSOY 1955
  • Saksan ja Neuvostoliiton välillä elokuun 23 p:nä 1939 solmitun sopimuksen synty. 1955
  • Suomi vuonna 1918. WSOY 1957
  • Ensimmäisen maailmansodan voittajat ja Suomi : Englannin, Yhdysvaltain ja Ranskan sekä Suomen suhteita vv. 1918–1919. WSOY 1961
  • Suomen kuva Yhdysvalloissa : 1800-luvun lopulta 1960-luvulle : ääriviivoja. WSOY 1962
  • Suomen osallistuminen Tukholman olympialaisiin vuonna 1912 : diplomaattisia selvittelyjä. Suomen olympiakomitea 1962
  • Suomen diplomaattiedustus ja ulkopolitiikan hoito itsenäistymisestä talvisotaan. WSOY 1968
  • Suomalaiset ja diplomaattiura (1918–1968), toimittaneet Juhani Paasivirta ja Juhani Mylly. Turun yliopisto 1969
  • Työväenliikkeen arkistot Euroopassa : opas alan tutkijoille, tekijät Juhani Paasivirta ja Kaija Pasila. Turun yliopisto 1975
  • Suomen autonomia- ja itsenäisyyskauden poliittisen historian tutkimuksesta : yleisiä näkemyksiä. Turun yliopisto 1976
  • Suomi ja Eurooppa : autonomiakausi ja kansainväliset kriisit (1808–1914). Kirjayhtymä 1978
  • Suomi ja Eurooppa 1914–1939. Kirjayhtymä 1984
  • Pienet valtiot Euroopassa : kansainvälisen järjestelmän muutoksia 1800- ja 1900-luvuilla. Suomen historiallinen seura 1987
  • Suomen kulttuurisuhteet 1800- ja 1900-luvuilla. Turun yliopisto 1991
  • Suomi ja Eurooppa 1939–1956 : sotien ja murrosten ajanjakso. Kirjayhtymä 1992

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 375. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa