Avaa päävalikko

Reino Juhani Niemi (s. 29. lokakuuta 1947 Hämeenlinna) on nykyään Tukholmassa asuva kirjailija, kriitikko ja tutkija. Hän toimi Suomen kirjallisuuden professorina Tampereen yliopistossa 1988–2009.[1] Hän on ollut valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 2007–2013 ja kuulunut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kriittisten editioiden toimituskuntaan varapuheenjohtajana vuodesta 2010 lähtien sekä Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintolautakuntaan vuodesta 2014.lähde?

Niemi on kirjoittanut kirjailijaelämäkertoja. Hänen tutkimusaiheitaan ovat olleet muun muassa kirjallisuusinstituution kysymykset, lyriikan teoria, suomalaiset klassikot (erityisesti Aleksis Kivi, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt), modernismi ja postmodernismi, kirjallisuuden aate- ja aihehistoria sekä kirjallisuuden, muitten taiteitten ja median suhteet.lähde?

Niemi on saanut Elias Lönnrotin rahaston väitöskirjapalkinnon 1981, valtion kolmivuotisen kriitikkoapurahan 1982 ja Juhani Ahon palkinnon 1990.lähde?

JulkaisujaMuokkaa

KirjoittanutMuokkaa

  • Populaarikirjallisuus Suomessa (1975, 2. painos 1984)
  • Finlands litteratur efter år 1965 (yhdessä Kai Laitisen ja Ingmar Svedbergin kanssa, 1975)
  • Hemlandet. Studiehandledning (1979)
  • Kullervosta rauhan erakkoon. Sota ja rauha suomalaisessa kirjallisuudessa kansanrunoudesta realismin sukupolveen (väitöskirja, 1980)
  • Suomalaisten suosikkikirjat (1983, laajennettu laitos 1997)
  • Kirjailijoita ja epäkirjailijoita (1983)
  • Juhani Aho (1985)
  • Hiidenkiven arvoitus (1985)
  • Viime sotien kirjat (1988)
  • Lammas ja vuohipukki (1988)
  • Hämeenlinna kirjallisuudessa 1939–1989 (1989)
  • Johdatus kirjallisuudentutkimuksen me­netelmiin (1990)
  • Kirjallisuus instituutiona (1991)
  • Kirjojen takaa (1991)
  • Sanan vallasta vallan sanoihin (1993)
  • Modernia muotoa etsimässä (1994)
  • Proosan murros (1995)
  • 100 vuotta ja 10000 teosta. Kariston kustannusliikken vaiheita (2000)
  • Kirjallinen elämä. Kirjallisuuden yhteiskuntasuhteiden kartoitusta (2000)
  • Pilvenpiirtäjässä, maan kamaralla. Hämeen Sanomien vaiheita 125 vuotta (2004)
  • Arvid Järnefelt. Kirjailija ajassa ja ikuisuudessa (2005)
  • Paavo Cajander. Suomentajan ja runoilijan muotokuva (2007)
  • Kisällistä kauppaneuvokseksi. Kirjankustantaja Arvi A. Kariston elämäkerta (2008)
  • Larin-Kyösti. Kansanlaulaja ja kosmopoliitti (2016)
  • Tulin pitkin Härkätietä. Tarinoita kotikaupungista (2019)

ToimittanutMuokkaa

  • Kirjailijain kynänjälkiä (1976)
  • Juhani Ahon kirjeitä (1986)
  • Rakkaudesta lukemiseen (1996)
  • Lyseon elämää. Hämeenlinnan lyseon 125-vuotisjuhlakirja (1998)
  • Punaista ja mustaa: Arvi A. Kariston päivä­kirjamerkintöjä (2000)
  • Tämän runon haluaisin lukea (2001)
  • Jo löyty tuhat ja yksi tautia. Kuvauksia sairaudesta ja sen kohtaamisesta (yhdessä Amos Pasternackin ym. kanssa, 2003)
  • Taide ja taudit. Tutkimusretkiä sairauden ja kulttuurin kosketuspinnoilla (yhdessä Laura Karttusen ja Amos Pasternackin kanssa, 2007)
  • Toinen herääminen. Arvid Järnefeltin päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1916-1919 (2010)
  • Juhani Aho: Tulivuori sammuessaan ja muita lastuja (2011)
  • Kultaisilla teillä. Hämäläisen kirjallisuuden antologia (yhdessä Pirkko-Liisa Kastarin kanssa, 2012)
  • Aleksis Kivi: Kirjeet. Kriittinen editio (päätoim., 2012)
  • Aleksis Kivi: Canzio. Kriittinen editio (päätoim., 2019)
  • Aivoissa sinikeltaista, sydämessä sinivalkoista. Tekstejä ruotsinsuomalaisten nuorten kirjoituskilpailusta (yhdessä Liisa Paavilaisen kanssa, 2019)

LähteetMuokkaa

  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 477. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.

Aiheesta muuallaMuokkaa