Jouko Myssylä
Kalervo Jouko Ensio Myssylä (18. tammikuuta 1947 Ranua – 2009 Ranua[1]) oli ilmavoimien luutnantti, joka surmasi ampumalla Hämeen lennoston komentajan, eversti Teppo J. Suonperän tämän virkahuoneessa 6. kesäkuuta 1973.
Sotilasura muokkaa
Myssylä kävi Ilmavoimien RUK:n (IlmavRUK) vuosina 1967–1968 ja ylennettiin vuonna 1968 vänrikiksi. Sieltä hän jatkoi Kadettikouluun ja valmistui 55. kadettikurssilta (16. syyskuuta 1968 – 24. maaliskuuta 1971) kadettina nro 5539. Hänet ylennettiin samana vuonna luutnantiksi.[2]
Kadettikoulun jälkeen hän toimi lentoupseerina Hämeen lennostossa vuosina 1971–1973. Luutnantti Myssylä oli erotettu Suonperän aloitteesta Puolustusvoimain palveluksesta sotilaskäskyllä 8/73 alkaen 1. heinäkuuta 1973 väitetyn liiallisen alkoholinkäytön, siihen liittyvän väkivaltaisuuden ja puoli vuotta kestäneen kaikkien virkatehtävien laiminlyömisen takia.[3][4]
Everstin surma muokkaa
Tikkakoskella Myssylä ilmoittautui usein "ei-lentokelpoiseksi" alkoholinkäytöstään johtuen. Tämä ei miellyttänyt lennoston komentajaa. Eversti Suonperä kutsui keväällä 1973 Myssylän luokseen ja ilmoitti esittävänsä tämän erottamista, jollei tämä itse hae vapautusta. Myssylä ei aikonut erota. Suonperä lähetti Pääesikuntaan esityksensä, joka sisälsi muun muassa seuraavaa: "Myssylä ei nuhteista, ojennuksista ja rangaistuksista huolimatta ole parantanut tapojaan...", "Hänen käytöksensä on omiaan alentamaan puolustuslaitoksen ja upseeriston arvoa...” Myssylä kiisti asian vastineessaan. Hän sai muuta kautta 1. kesäkuuta 1973 tiedon kuukauden kuluttua tulevasta vapautuksestaan.
Myssylä ryhtyi tämän johdosta juomaan upseerikerholla ja Jyväskylän ravintoloissa 2.–5. kesäkuuta 1973 iltaan saakka. Hän uhkasi 3. kesäkuuta 1973 upseerikerholla vääpeli Linnaselle tekevänsä eversti Suonperästä selvää kun seuraavan kerran ilmoittautuu. Se oli vakava todiste murha-aikomuksesta.[4]
Aamulla 6. kesäkuuta 1973 Myssylä meni palvelukseen ankarassa krapulassa. Lähin esimies komensi hänet komentajan puheille. Hän meni kaapilleen ja otti sieltä mukaansa FN-sotilaspistoolin. Esikunnassa ollut yliluutnantti sanoi ilmoittavansa Myssylän komentajalle. Myssylä oli pukeutunut kenttäpukuun, piti päässä aurinkolaseja ja hänen partansa oli noin sentin pituinen. Myssylä meni kello 8.15 Suonperän virkahuoneeseen. Eversti käski luutnantin ajaa partansa, ennen kuin tulee keskustelemaan hänen kanssaan.
Myssylä tuli everstin hämmästykseksi takaisin ovesta, totesi everstin tainneen vaikuttaa siihen, ettei häntä ollut hyväksytty minnekään siviilitöihin ja alkoi ampua 11 kertaa vyötärön korkeudelta Suonperää, joka ehti huutaa: "EI, EI", kääntyen selin ja kaatuen lattialle. Myssylä pani tupakaksi ja tunnusti heti ensimmäisenä paikalle saapuneille upseereille surmanneensa komentajansa ja halusi vielä varmistaa heiltä, että Suonperä on kuollut.[4]
Aseessa oli ollut kaikkiaan 13 patruunaa. Lattialla oli 11 hylsyä ja 6 kappaletta ammuttuja, vääntyneitä luoteja. Ase oli pöydällä, piipussa yksi patruuna ja toinen lippaassa. Pöydällä oli lisäksi tasavallan presidentin sotilaskäskyn jäljennös. Kirjoitusalustaa vasten oli pöytään isketty pystyyn pitkäteräinen puukko. Sen päällä makasi vääntämällä katkaistu piippu. Piipun katkaisu liittyi moneen kertaan joukolla puhuttuun ja suunniteltuun temppuun, jolloin katkaistaisiin yksi komentajan piipuista.[4]
Paikalle tullut lääkäri totesi uhrin kuolleen lähes silmänräpäyksessä rinnan ja vatsan lävistäneisiin luoteihin. Keskusrikospoliisin saapuessa paikalle 9.00 jälkeen oli Myssylä viety päävartioon.[4]
Tuomio muokkaa
Oikeus tuomitsi Myssylän elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen kostona tehdystä erityisen törkeästä surmasta. Oikeudessa Myssylä koetti päästä eroon vääpeli Linnasen todistuksesta, mutta se ei auttanut. Tuomio pysyi niin hovioikeudessa kuin korkeimmassa oikeudessakin.[4]
Armahdus muokkaa
Presidentti Mauno Koivisto armahti Myssylän ja hän pääsi pois vankilasta 25. heinäkuuta 1982. Koivisto lievensi tuomion elinkautisesta 15 vuoden vankeudeksi. Myssylä oli käyttäytynyt hyvin, ollut luottovankina ja käynyt lomilla kymmenen kertaa. Hän oli ollut vankeudessa jo yli yhdeksän vuotta, joten pääsi vapaaksi kärsittyään tuomiostaan kaksi kolmasosaa. Myssylän armahduksessa Koivisto ei noudattanut korkeimman oikeuden kantaa, joka vastusti armahdusta, vaikka kaikki muut instanssit antoivatkin myönteiset lausunnot Myssylästä.[5]
Yhdeksi syyksi armonanomukseensa Myssylä oli maininnut, että kotitilalle tarvittiin jatkaja, koska hänen vanhempansa olivat sairastelleet eivätkä kykenisi kauan sitä hoitamaan. Hän myös ilmoitti anomuksessaan, että kotitila antaisi hänelle elannon ja asunnon eikä hän joutuisi yhteiskunnan elätettäväksi. Upseeritoverit olivat laatineet hänen puolestaan jo useita armonanomuksia. Heistä Suonperän Myssylään kohdistama henkinen painostus oli ollut liikaa ja tehnyt tilanteen kestämättömäksi.[5]