Wikipedia

Joonas Vihko

suomalainen jääkiekkoilija

Joonas Vihko (s. 6. huhtikuuta 1981 Helsinki) on suomalainen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Hän pelasi urallaan SM-liigassa yhteensä 671 runkosarjaottelua tehopistein 149+147=296 ja keräten 590 jäähyminuuttia sekä 54 playoff-ottelua tehopistein 14+15=29 ja keräten 49 jäähyminuuttia. Vihko pelasi urallaan myös kolme kautta Ruotsissa ja yhden kauden Saksassa. Hän pelasi myös 11 A-maaottelua.[2]

Joonas Vihko
Henkilötiedot
Syntynyt6. huhtikuuta 1981 (ikä 43)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Jone[1]
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila oikea
Pituus 176 cm
Paino 84 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2000–2017
Seurat HIFK (SML)
SaiPa (SML)
Luleå HF (SEL)
HPK (SML)
Ilves (SML)
Sport (SML)
Tölzer Löwen (DEL2)
NHL-varaus 103. varaus, 2002
Mighty Ducks of Anaheim

Pelityyli muokkaa

Elite Prospects -sivuston Matias Strozykin mukaan Vihko oli pienikokoinen ja hyvin liikkuva laitahyökkääjä, joka oli taitava hyökkäyspäässä. Hän oli myös nopea luistelija ja hyvä käsistään. Vihko pelasi kokoisekseen melko fyysisesti ja hänellä oli hyvä työmoraali. Vihko laukoi oikealta.[2]

Ura muokkaa

Seuraura muokkaa

Uran alku HIFK:ssa muokkaa

Vihko on Vantaan Kiekon kasvatti. Hän pelasi juniorina sittemmin Kiekko-Vantaassa, josta Vihko siirtyi B-juniori-ikäisenä Helsingin IFK:hon. Hän voitti B-nuorten SM-pronssia vuonna 1999 sekä A-nuorten SM-hopeaa vuonna 2001 ja SM-pronssia vuonna 2002. Vihko debytoi SM-liigassa kaudella 2000–2001, jolloin hän pelasi kolme runkosarjaottelua ilman tehopisteitä. Kausi 2001–2002 oli Vihkolle varsinainen tulokaskausi SM-liigassa ja hän teki 48 runkosarjaottelussa tehot 13+11=24, joilla Vihko oli runkosarjassa kymmenenneksi sijoittuneen HIFK:n paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies. Hänet palkittiin kauden päätteeksi SM-liigan vuoden tulokkaana Jarmo Wasaman muistopalkinnolla.[2][3] Maaliskuussa 2002 Vihko teki kaksivuotisen jatkosopimuksen HIFK:n kanssa.[4]

Mighty Ducks of Anaheim varasi Vihkon yli-ikäisenä (21 vuotta) neljännellä kierroksella 103. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2002. Kaudella 2002–2003 hän teki SM-liigan runkosarjassa tehot 14+11=25. Kaudella 2003–2004 tehopisteitä runkosarjassa syntyi 17 ja pudotuspeleissä kahdeksan. Vihko voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[2] Huhtikuussa 2004 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen HIFK:n kanssa.[5] Kaudella 2004–2005 Vihkolla oli itseluottamus vähissä ja hän teki vain tehot 5+11=16, mutta oli todistamassa kuitenkin HIFK:n vakiokokoonpanon hyökkääjistä vähiten maaleja omaan verkkoon.[6]

SaiPan ja HPK:n kautta SM-liigan maalintekijäeliittiin muokkaa

Kausi 2005–2006 Vihkolalla alkoi taas edellistä vaisummin ja 14 ottelussa syntyi vain tehot 1+1=2, kunnes hän siirtyi lokakuussa 2005 Saimaan Palloon.[7] Vihko pelasi siellä onnistuneen loppukauden ja nousi SaiPan ykkösketjuun Ville Viitaluoman ja Kimmo Koskenkorvan viereen.[8] Hän oli joukkueen paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies tehoilla 19+10=29. Vihko jakoi kauden aikana yhteensä 20 tekemällään omallaan SM-liigan maalipörssin seitsemännen sijan neljän muun pelaajan kanssa.[2]

Kaudeksi 2006–2007 Vihko siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Hämeenlinnan Pallokerhon riveihin.[9] Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia ja edusti HPK:ta kauden aikana myös Euroopan seurajoukkueiden mestaruusturnauksessa, jossa Vihko oli kolmella osumallaan joukkueen paras maalintekijä Toni Mäkiahon kanssa. HPK eteni siinä finaaliin, jossa joukkue hävisi kuitenkin venäläiselle Ak Bars Kazanille murskalukemin 6–0. Kaudella 2007–2008 Vihkon tehot 7+17=24 riittivät runkosarjassa joukkueen sisäisen pistepörssin Jari Sailion ja Jonas Anderssonin kanssa jaettuun toiseen sijaan. Hän ei edelleenkään noussut kuitenkaan tärkeäksi maalintekijäksi, jollaista Vihkosta HPK:ssa odotettiin.[10] Maaliskuussa 2008 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[11] Vihko pelasi kahdella seuraavalla kaudella lähinnä hänelle tutun tutkapari Ville Viitaluoman kanssa. Kaudella 2009–2010 Vihko teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 25+15=40, joilla hän oli HPK:n paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Viitaluoman jälkeen. Vihko sijoittui SM-liigan maalipörssissä viidenneksi. Kevään 2010 pudotuspeleissä hän oli HPK:n paras maalintekijä kuudella osumallaan. Vihko voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[2]

Siirtyminen Ruotsiin muokkaa

Vihko jatkoi kaudella 2010–2011 uraansa kaksivuotisella sopimuksella Ruotsissa Elitserien-joukkue Luleå HF:n paidassa.[12][13] Hän oli joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä 11 osumallaan. Kevään 2011 pudotuspeleissä Vihko oli Luulajan paras maalintekijä kuudella osumallaan. Kaudeksi 2011–2012 hän sai seurakseen vanhan tutkaparinsa Ville Viitaluoman. Molempien tehot jäivät kuitenkin odotettua vähemmälle Vihkon tehdessä 12 tehopistettä. Viitaluoman visiitti jäi lopulta yhden kauden mittaiseksi, kun Vihko teki puolestaan kaksivuotisen jatkosopimuksen Luulajan kanssa tammikuussa 2012.[2]

Kaudella 2012–2013 Vihko oli Luulajan paras maalintekijä 15 osumallaan. Hän voitti kauden päätteeksi Elitserien-hopeaa. Vihko voitti myös European Trophyn mestaruuden ja hän oli playoff-kierroksilla Luulajan paras maalintekijä kolmella osumallaan.[2] Toukokuussa 2013 Vihkon sopimus kuitenkin purettiin perhesyihin vedoten.[14][15]

Paluu HPK:hon muokkaa

Kaudeksi 2013–2014 Vihko palasi kaksivuotisella sopimuksella Hämeenlinnan Pallokerhoon.[1] Hänet hankittiin joukkueeseen maalintekijäksi jälleen tutun ketjukaverinsa Ville Viitaluoman laidalle. Hänen syyskautensa jäi hyvin vaisuksi, mutta kauden edessä Vihko löysi kuitenkin maalivireen ja teki kaikkiaan 11 osumaa.[16] Hän jakoi HPK:n sisäisen maalipörssin toisen sijan Borna Rendulićin ja Juha Kiilholman kanssa sekä sisäisen pistepörssin kolmannen sijan Viitaluoman kanssa.[2] Kaudeksi 2014–2015 Vihko nimettiin joukkueen kapteeniksi.[17]

Ilves ja Sport muokkaa

Vihko siirtyi kaudeksi 2015–2016 kaksivuotisella sopimuksella Tampereen Ilveksen riveihin.[18] Hän nousi joukkueen varakapteeniksi ja oli Ilveksen toiseksi paras pistemies Markku Flinckin jälkeen tehoilla 10+15=25.[2] Kaudella 2016–2017 Vihko pelasi joukkueessa kuusi ottelua ilman tehopisteitä, kunnes hän siirtyi lokakuussa 2016 loppukauden sopimuksella Vaasan Sportiin. Joukkueessa pelaa Vihkon pitkäaikainen ketjukaveri Ville Viitaluoma.[19] Vihko kärsi loukkaantumisista ja osoittautui Sportille lopulta pettymykseksi ja hän teki 23 runkosarjaottelussa vain tehot 1+1=2.[20]

Vuosi Saksassa ja pelaajauran loppuminen muokkaa

Kauden 2017–2018 kynnyksellä Vihko siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Saksan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle DEL2-liigan Tölzer Löweniin. Hänet hankittiin paikkaamaan maanmiehensä Tuomas Vänttisen pitkäaikaista loukkaantumista.[21][22] Vihko oli 17 osumallaan Löwenin toiseksi paras maalintekijä Johannes Sedlmayrin jälkeen.[2]

Vihko päätti lopettaa pelaajauransa omien sanojensa mukaan lokakuussa 2018. Hän vahvisti lopettamisensa Iltalehdelle joulukuussa.[23]

Maajoukkueura muokkaa

Vihko pelasi Suomen A-maajoukkueessa 11 ottelua tehopistein 2+1=3. Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä 5. huhtikuuta 2002 Lappeenrannassa Venäjää vastaan.[24] Vihko on pelannut myös kahdeksan nuorten maaottelua.[2]

Muuta muokkaa

Vihko pelasi myös rullakiekkoa. Hän oli mm. voittamassa Rullakiekon SM-liigan mestaruutta MahtiAnkoissa vuonna 2004.[25]

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM
2000–2001 HIFK SM-liiga 3 0 0 0 2 – – – – –
2001–2002 HIFK SM-liiga 48 13 11 24 89 – – – – –
2002–2003 HIFK SM-liiga 50 14 11 25 20 1 0 0 0 2
2003–2004 HIFK SM-liiga 52 9 8 17 56 13 3 5 8 6
2004–2005 Salamat Mestis 1 0 0 0 2 – – – – –
HIFK SM-liiga 51 5 11 16 24 4 0 0 0 2
2005–2006 HIFK SM-liiga 14 1 1 2 6 – – – – –
SaiPa SM-liiga 42 19 10 29 65 8 4 0 4 29
2006–2007 HPK SM-liiga 46 10 12 22 36 2 0 1 1 0
2007–2008 HPK SM-liiga 48 7 17 24 68 – – – – –
2008–2009 HPK SM-liiga 57 12 9 21 80 6 1 1 2 8
2009–2010 HPK SM-liiga 56 25 15 40 50 17 6 8 14 2
2010–2011 Luleå HF Elitserien 54 11 17 28 14 13 6 0 6 4
2011–2012 Luleå HF Elitserien 50 5 7 12 18 5 1 0 1 0
2012–2013 Luleå HF Elitserien 49 15 8 23 12 15 2 1 3 6
2013–2014 HPK SM-liiga 58 11 16 27 36 3 0 0 0 0
2014–2015 HPK SM-liiga 59 12 10 22 40 – – – – –
2015–2016 Ilves SM-liiga 58 10 15 25 16 – – – – –
2016–2017 Ilves SM-liiga 6 0 0 0 2 – – – – –
Sport SM-liiga 23 1 1 2 2 – – – – –
2017–2018 Tölzer Löwen DEL2 36 17 12 29 14 – – – – –
14 kautta yhteensä SM-liiga 671 149 147 296 590 54 14 15 29 49
3 kautta yhteensä Elitserien 153 31 32 63 44 33 9 1 10 10

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b HPK värväsi paluumuuttajan: "Saamme erinomaista maalintekotaitoa" Jatkoaika.com. 17.5.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Joonas Vihko Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. ↑ SM-liigan kauden parhaat palkittu 20.4.2002. Jatkoaika.com. Viitattu 26.1.2015.
  4. ↑ HIFK:lla 22 sopimusta ensi kaudeksi Jatkoaika.com. 8.3.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  5. ↑ HIFK julkaisi nipun jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 29.4.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  6. ↑ Vuori, Mikko: HIFK:n pelaaja-arviot Jatkoaika.com. 5.5.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  7. ↑ Joonas Vihko SaiPaan Jatkoaika.com. 20.10.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  8. ↑ Parantainen, Ari: SaiPan pelaaja-arvostelut 05–06 Jatkoaika.com. 10.5.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  9. ↑ HPK:n ensi kauden joukkue lähes valmis Jatkoaika.com. 23.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  10. ↑ Peltonen, Miika: Lähinnä palveluspoikia – ritareiden kevättodistukset Jatkoaika.com. 14.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  11. ↑ HPK:ssa uusia sopimuksia, Seikola ei jatka Jatkoaika.com. 23.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  12. ↑ Bodin, Uffe: Han är Luleås stjärnvärvning Hockeysverige.se. 28.4.2010. NewsMe. Viitattu 26.1.2015. (ruotsiksi)
  13. ↑ Joonas Vihko matkaa Luulajaan Jatkoaika.com. 29.4.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  14. ↑ Pettersson, Robert: Målkungen lämnar Luleå Hockeysverige.se. 16.5.2013. NewsMe. Viitattu 26.1.2015. (ruotsiksi)
  15. ↑ Joonas Vihko palaa Ruotsista Suomeen iltalehti.fi. 16.5.2013. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 26.1.2015.
  16. ↑ Wennström, Antti; Meriläinen, Lauri: Tahmeudesta vapautuneeseen hurmokseen − HPK:n pelaaja-arvostelut 2013–14 Jatkoaika.com. 31.7.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  17. ↑ HPK lähtee kauteen uuden kapteenin alaisuudessa Jatkoaika.com. 5.8.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  18. ↑ Ilves julkaisi tulevan kauden joukkueensa Jatkoaika.com. 2.5.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 12.5.2015.
  19. ↑ Sport hankki kokemusta Ilveksestä – Vihko siirtyy Vaasaan Jatkoaika.com. 17.10.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.10.2016.
  20. ↑ Hanhikoski, Herkko: Kolme syytä: Liian hidas reagointi ja peli-ilmeen kadottaminen Sportin turmana Jatkoaika.com. 14.3.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.3.2017.
  21. ↑ Lähes 700 ottelun Liiga-konkari löysi uuden osoitteen – paikkaa karsean kohtalon kokeneen suomalaiskiekkoilijan suomikiekko.com. 12.9.2017. Nordic Sport Media. Viitattu 13.9.2017.
  22. ↑ Staar, Melina: Tölzer Löwen verpflichten Joonas Vihko: „Genau der Spielertyp, den wir gesucht haben“ toelzer-eissport.de. 11.9.2017. Tölzer Eissport GmbH. Viitattu 11.9.2017. (saksaksi)
  23. ↑ Hokkarit naulaan! IL: Entisen liigatähden ura komea ura ohi – ”Enää ei tarvitse reissata” suomikiekko.com. 18.12.2018. Nordic Sport Media. Viitattu 18.12.2018.
  24. ↑ Aravirta nimesi maajoukkueleirille lähteviä Jatkoaika.com. 27.3.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
  25. ↑ Rullakiekon mestaruus MahtiAnkoille Jatkoaika.com. 4.7.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.1.2015.
Edeltäjä:
Marko Tuulola 		Hämeenlinnan Pallokerhon kapteeni SM-liigassa
2014–2015 		Seuraaja:
Riku Hahl
Edeltäjä:
Toni Dahlman 		Jarmo Wasaman muistopalkinnon voittaja
2002 		Seuraaja:
Toni Söderholm
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joonas_Vihko&oldid=17784302”