Joinvilleaceae on neljä lajia käsittävä, vähän tunnettu, trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Poales-lahkossa. Heimossa on vain yksi suku: heiniöt (Joinvillea).

Joinvilleaceae
Havaijinheiniö (Joinvillea ascendens)
Havaijinheiniö (Joinvillea ascendens)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Yksisirkkaiset Lilianae eli Monocotyledoneae
Lahko: Poales
Heimo: Joinvilleaceae
Toml. & A.C.Sm.
Suvut
  • heiniöt (Joinvillea Gaudich. ex Brongn. & Gris)
Katso myös

  Joinvilleaceae Wikispeciesissä
  Joinvilleaceae Commonsissa

Tuntomerkit muokkaa

Heiniölajit ovat rotevia, heinämäisiä kasveja. Niiden päällysketon pikkukarvat ovat monisoluisia. Lehdet ovat poimuttuneita ja niissä on korvakemaiset muodostumat tai kielekkeet. Kukinto on varsipäätteinen röyhy, jossa on pieniä, kaksineuvoisia kukkia. Kehälehdet ovat vihertävän ruskeita, melko kuivia, ja uloimmat niistä ovat huppumaisia. Hedelmä on kehän suojaama, 1–3-siemeninen luumarja.[1]

Levinneisyys muokkaa

Suku/heimo kasvaa Malakan niemimaalta Tyynenmeren saarille ulottuvalla alueella.[1]

Luokittelu muokkaa

Joinvilleaceae muodostaa yhdessä Ecdeiocoleaceae-heimon ja heinäkasvien (Poaceae) kanssa yhteisen kehityslinjan, jota luonnehtivat muun muassa päällysketon eli epidermin pikkukarvat, ilmarakojen käsipainon muotoiset huulisolut, mesofyllin eli lehden sisäsolukon kookkaat ja värittömät solut, luottisolukon sijainti monisoluisissa haaroissa ja eräs inversio viherhiukkasen genomissa. Myös ontto korsivarsi on saattanut kehittyä tässä kladissa. Viimeaikaisen arvion mukaan kladi olisi syntynyt noin 58,6 miljoonaa vuotta sitten.[1]

Heiniöiden (Joinvillea) suvussa on kaksi lajia.[1]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa