Mesofylli on kasvin lehden sisällä olevaa eli lehden ylä- ja alapinnan epidermien väliin jäävää parenkyymisolukkoa. Mesofyllin soluissa on yleensä runsaasti kloroplasteja ja mesofyllin soluissa tapahtuu yleensä merkittävä osa kasvin fotosynteesistä.

Mesofyllin parenkyymisolukko koostuu useimmiten kahdesta erilaisesta solukkotyypistä: pylvästylpystä ja hohkatylpystä. Pylvästylppysolukon solut ovat ulkomuodoltaan lieriömäisiä ja ne ovat asettuneet tavallisesti tiiviisti vierekkäin. Hohkatylppysolukon solut ovat ulkomuodoltaan pylvästylppysoluihin verrattuna enemmän kuutiomaisia tai pallomaisia ja ne eivät yleensä ole liittyneet toisiinsa kovinkaan tiiviisti, vaan solujen väleissä on selvästi tyhjää tilaa.

Pylväs- ja hohkatylppysolukon sijoittumisen perusteella voidaan erotella erilaisia mesofyllityyppejä. Tavallisimmat mesofyllityypit ovat dorsiventraalinen mesofylli ja isolateraalinen mesofylli. Dorsiventraalinen mesofylli on monilla kaksisirkkaisilla kasveilla ja isolateraalinen mesofylli monilla yksisirkkaisilla kasveilla.[1][2]

Mesofyllityypit

muokkaa
  • dorsiventraalinen mesofylli: yläpinnan epidermin alla on yksi tai useampi solukerros pylvästylppysolukkoa ja sen alla, alapinnan epidermin puolella on hohkatylppysolukkoa
  • isolateraalinen mesofylli: sekä yläpinnan että alapinnan epidermin alla on pylvästylppysolukkoa ja niiden välissä, keskellä lehteä on hohkatylppysolukkoa
  • homogeeninen mesofylli: mesofylli koostuu vain yhdenlaisista parenkyymisoluista eli mesofyllistä ei ole erotettavissa erilaisia pylväs- ja hohkatylppysolukkoja

Lähteet

muokkaa
  1. Isobilateral (monocotyledonous) leaf Sciencetopia. 2017. Viitattu 3.5.2017. (englanniksi)
  2. Anatomy of dorsiventral (dicotyledonous) leaf Sciencetopia. 2017. Viitattu 3.5.2017. (englanniksi)