John Engdahl
John Erhard Engdahl (24. kesäkuuta 1874 Viipuri – 5. elokuuta 1919 Siuntio)[1] oli suomalainen eläinlääkäri, joka työskenteli pitkään Huittisten piirieläinlääkärinä. Hän oli yksi Satakunnan suojeluskuntaliikkeen alkuvaiheen johtohahmoja ja toimi sisällissodan jälkeen puolustusvoimien ensimmäisenä ylieläinlääkärinä.
Elämä ja ura muokkaa
Viipurissa syntynyneen Engdahlin vanhemmat olivat apteekkari Emil Engdahl (1843–1886) ja laulaja Emma Engdahl. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Nya svenska samskolanista 1895 ja valmistui eläinlääkäriksi Dresdenin yliopistosta 1899.[1] Engdahl työskenteli Turussa eläinlääkäri K. A. Nybergin apulaisena, kunnes sai Huittisten piirieläinlääkärin viran vuonna 1902. Hänen vastuualuettaan oli keskinen Satakunta, johon kuului myös Huittisten naapuripitäjiä.[2] 1910-luvun alussa Engdahlin apulaisena työskenteli Agnes Sjöberg, josta tuli Euroopan ensimmäinen eläinlääkärin tutkinnon suorittanut nainen.[3] Vuonna 1914 Engdahl väitteli eläinlääketieteen tohtoriksi Leipzigin yliopistossa.[1]
Englund oli kiinnostunut erityisesti hevosjalostuksesta ja omisti lukuisia ravihevosia. Hän oli myös perustamassa Satakunnan Hevosjalostusliittoa. Lisäksi Engdahl osallistui aktiivisesti Huittisten kunnalliselämään kuuluen muun muassa Lauttakylän yhteiskoulun perustajiin.[2]
Kesän 1917 maatalouslakkojen aikana Engdahl johti Gotthelm Klenbergin kanssa vartijayhdistystä, jonka tarkoituksena oli turvata työnantajapuolen edut. Huittisten meijerikahakan jälkeen vartiokaarti järjestäytyi suojeluskunnaksi ja elokuussa Engdahl oli perustamassa Porin suojeluskuntapiiriä, jonka päällikkönä hän toimi.[4] Myöhemmin syksyn aikana Engdahl hankki aseita Huittisten suojeluskunnalle ja marraskuussa hän johti Loimaalla tapahtuneen Vesikosken kahakan päättäneitä neuvotteluita.[5][6]
Sisällissodan käynnistyttyä Engdahl kokosi suojeluskuntaosaston, joka yritti vallata Kauvatsalla sijainneen venäläisen varuskunnan.[7] Hieman myöhemmin Engberg nimitettiin hyvän paikallistuntemuksensa johdosta valkoisten Satakunnan rintaman tiedusteluosaston päälliköksi. Sodan jälkeen heinäkuussa 1918 Engdahl ylennettiin eläinlääkintäeverstiksi ja nimitettiin armeijan ylieläinlääkäriksi. Hän työskenteli samalla myös Sotaministeriön eläinlääkintäosaston johtajana tehtävänään organisoida sen toiminta.[8]
Sydänvaivoista kärsinyt Engdahl kuoli sydänkohtaukseen 45-vuotiaana Siuntiossa elokuussa 1919.[2] Hänet on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.[9]
Perhe muokkaa
Engdahlin ensimmäinen puoliso oli turkulainen Valborg Helena Wilén (1877–1917), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1901.[1] Heidän poikansa oli eläinlääkäri Björn-Ole Engdahl (1905–1965), joka toimi muun muassa Helsingin kaupungin teurastuslaitoksen toimitusjohtajana.[10][11] Leskeksi jäätyään Engdahl meni vuonna 1919 naimisiin Myrskylästä kotoisin olleen Anna Katarina Krogiuksen (1880–1926) kanssa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Engdahl, John Erhard. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 13.3.2016.
- ↑ a b c John Engdahl in memoriam. Björneborgs Tidning, 8.8.1919, nro 61, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Agnes Sjöberg – Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri 1888–1964 Tiedenaisia. 2000. Helsingin kaupunki. Viitattu 13.3.2016.
- ↑ Viikki, Raimo: Suur-Huittisten historia III 1. Hajoavan hallintokokonaisuuden kausi : Suur-Huittisten vaiheet kunnallisen itsehallinnon valmisteluajoista vuoteen 1917 asti, s. 642–646. Jyväskylä: Gummerus, 1989. ISBN 952-90126-2-4.
- ↑ Engdahl, John Svinhufvud – Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet. 2017. Suomi Finland 100. Viitattu 13.3.2016.
- ↑ Taistelu Loimaalla ja Alastarolla päättynyt. Uusi Aura, 26.11.1917, nro 272, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Kuurinmaa, Aarne: Kauvatsan kahakka 31/1 1918 1918 : kansalaissota asiakirjojen kertomana. 2008. Kansallisarkisto. Arkistoitu 13.2.2018. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Kuolleita. John Engdahl †. Turun Sanomat, 8.8.1919, nro 4453, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ John Engdahls jordfästning. Björneborgs Tidning, 15.8.1919, nro 63, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Björn-Ole Engdahl 11.12.2014. Geni. Viitattu 13.3.2016.
- ↑ Helsingin kaupungin kunnalliskertomus 1965, s. 256. Helsinki: Helsingin kaupunki, 1967. Teoksen verkkoversio (PDF).