Avaa päävalikko

Johannes Snellman (4. joulukuuta 1885 Helsinki1. toukokuuta 1961 Tukholma) oli suomalainen lintutieteilijä ja taidemaalari.

Johannes Snellmanin isä Herman Henrik Snellman oli pappi, joka toimi Lontoossa merimiespappina kymmenen vuotta. Perhe muutti 1890-luvun alkupuolella Korppooseen. Snellman opiskeli vuosisadan vaihteessa Turun Reaalilyseossa, mutta lopetti koulun kesken 1902 ja meni sen sijaan opiskelemaan taidetta Turun piirustuskouluun ja Helsingin Ateneumiin. Isä-Snellman sai kirkkoherran viran Jomalan seurakunnasta Ahvenanmaalla, ja myös Johannes muutti sinne. 1918 rovasti Snellman muutti Pernajan kirkkoherraksi. Johannes jäi asumaan Ahvenanmaalle 1930-luvulle saakka, minkä jälkeen hän asui vuoroin Helsingin seudulla ja Porvoossa. 1943 hän muutti Ruotsiin Tukholman seudulle ja sai myöhemmin Ruotsin kansalaisuuden. Kesänsä hän kuitenkin vietti usein Pernajan saaristossa.

Johannes Snellman oli itseoppinut lintutieteilijä. Hän oli ensimmäisiä suomalaisia lintujen rengastajia ja sai renkaita Johan Axel Palménilta 1913. Hän rengasti yhteensä 5 900 lintua vuosina 1913–1933, muun muassa Suomen ensimmäiset merikotkat vuonna 1917. Hän oli haukkametsästäjä ja metsästi muuttohaukalla ainakin variksia (muuttohaukka pesi vielä tuolloin Ahvenanmaalla). Snellman oli erinomainen konservaattori, joka sai oppinsa Korpogårdin isännältä Arthur Eklundilta. Hän täytti lintuja muun muassa Ruotsin luonnonhistorialliselle museolle. Ahvenanmaan maakuntamuseossa on noin 200 Snellmanin täyttämää lintua.[1] Maakotka oli hänen taiteellinen innoittajansa, ja jo vuonna 1907 hän, yhdessä nuoremman veljensä Helgen kanssa, järjesti hevosenraadon Jettbölen vuorelle Jomalaan ja tarkkaili piilokojusta haaskalla käyviä maakotkia.[2]

Johannes Snellman perusti vuonna 1927 Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen lintuaseman Eckerön Signilskäriin. Hän toimi aseman ensimmäisenä päätoimisena havainnoitsijana ja rengastajana 1927–1932. Snellman kirjoitti useita lintutieteellisiä artikkeleita Ornis Fennicaan. Hänen puolisonsa oli Karin Snellman, o.s. Colliander.

LähteetMuokkaa

  • Stjernberg, Torsten 1988: Johannes Snellman – rengastuksen edelläkävijä Suomessa. Lintumies 6. 1988 s. 268–277. LYL.

ViitteetMuokkaa