Johan Zacharias Bång

Johan Zacharias Bång (19. huhtikuuta 1782 Lohja10. huhtikuuta 1845 Fjällboberg, Ruotsi) oli suomalainen Suomen sotaan osallistunut ruotusotamies, joka muutti sodan jälkeen Ruotsiin. Häntä ovat jotkut pitäneet J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Sven Dufvan esikuvana.

Bångin vanhemmat olivat tykkimies Per Johan Bång ja Maja Stina Nilsdotter.

Bång kuului Suomen sodan aikana sotamiehenä Vaasan rykmentin Mustasaaren komppaniaan. Omissa kertomuksissaan hän väitti ratkaisseensa Koljonvirran taistelun kulun 27. lokakuuta 1808 ampumalla kolme kertaa kartesseilla sillan tyhjäksi venäläisistä. Hän ei siis ryhtynyt sillalla käsikähmään venäläisten kanssa Sven Dufvan tavoin. Bångin tiedetään haavoittuneen taistelussa.

Sodan jälkeen Bång jäi Ruotsiin ja palveli vuodesta 1813 alkaen jonkin aikaa Länsipohjan rykmentissä. Hän erosi sitten armeijasta, meni 1815 naimisiin Uumajassa ja toimi 1820-luvulla Lyckselessä pitäjänsuutarina. Hänen kerrotaan olleen väkivaltainen ja joutuneen usein tappeluihin. Bång siirtyi sitten vuonna 1830 uudisasukkaaksi Ruotsin Lappiin Vilhelminan pitäjään. Viimeiset vuotensa Bång vietti poikansa Reinholdin uudistalossa Fjällbobergissä. O. P. Pettersson ja Jonas Nensén merkitsivät myöhemmin Bångin pojalleen Reinholdille suullisesti kertomat sotatarinat muistiin.

Oskar Rancken väitti vuonna 1864 ilmestyneessä kirjassaan Fänrik Ståls hjeltar, että Sven Dufva -runossa kuvattu taistelu sillalla olisi tapahtunut Koljonvirran taistelun aikana ja että Bång olisi ollut Sven Dufvan esikuvana. Väitteensä hän perusti eräältä Suomen sodan veteraanilta saaminsa tietoihin. Vuonna 1909 Johan August Sandelsin pojanpoika kenraali Gustaf Sandels pystytti Lyckselen hautausmaan viereen muistomerkin jossa sanottiin Sven Dufvan lepäävän hautausmaalla. Bång oli todellisuudessa haudattu Vilhelminan hautausmaalle, mutta aiheesta edellisenä vuonna 1908 jutun tehnyt toimittaja Valdemar Lindholm erehtyi luulemaan erästä Lyckselen hautausmaan hautaa Bångin haudaksi.

Nykyisin ollaan sitä mieltä, että Runeberg ei käyttänyt mitään todellista Suomen sodan taistelua runonsa esikuvana eikä myöskään Sven Dufvalla ollut todellista esikuvaa elävässä elämässä. Runeberg on voinut saada kimmokkeen runoonsa esimerkiksi antiikin Rooman historiasta Horatius Cocleksen taistelusta Tiberin sillalla yksin etruskijoukkoa vastaan vuonna 507 eaa.

LähteetMuokkaa