Johan Magnus Alopaeus
Johan Magnus Alopaeus (15. joulukuuta 1837 Viipuri – 25. joulukuuta 1913 Helsinki[1]) oli suomalainen opettaja, rehtori ja sanomalehden toimittaja.
Johan Magnus Alopaeuksen vanhemmat olivat Viipurin lukion yliopettaja, sittemmin Juvan kirkkoherra ja rovasti Magnus Erik Alopaeus sekä vuorineuvoksen tytär Margareta Wilhelmina Solitander[2]. Hän pääsi ylioppilaaksi Porvoon lukiosta vuonna 1856 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1864. Alopaeus työskenteli apulaisopettajana Viipurin ala-alkeiskoulussa vuonna 1864 ja siirtyi seuraavana vuonna latinan opettajaksi Joensuuhun perustettuun yläalkeiskouluun. Alopaeus toimi Joensuun yläalkeiskoulun rehtorina vuosina 1873–1878, kuului koulun laajentamista suunnittelevaan toimikuntaan vuonna 1889 ja työskenteli sen jatkoluokilla uskonnon ja kreikan kielen opettajana. Koulun muututtua täysiluokkaiseksi klassilliseksi lyseoksi Alopaeus työskenteli sen ruotsin kielen opettajana vuoteen 1900 saakka.[3]
Joensuuhun vuonna 1865 perustettu yksityinen ruotsinkielinen tyttökoulu siirtyi vuonna 1879 Alopeauksen ja Adele Tavastin omistukseen. Alopaeus työskenteli myös tyttökoulun opettajana ja yritti vuonna 1874 perustaa suomenkielisen tyttökoulun. Koulun opetuskielen muututtua suomeksi vuonna 1881 hän jatkoi sen Suomen historian ja ruotsin kielen opettajana ja sai vakinaisen viran vuonna 1899, jolloin koulu siirtyi valtion omistukseen. Alopaeus hoiti virkaansa vuoteen 1908 saakka ja erosi siitä vuonna 1910.[3]
Alopaeus työskenteli pitkään Joensuun sunnuntai- ja käsityöläiskoulun opettajana. Hän oli käsityöläiskoulun johtokunnan puheenjohtaja vuonna 1890, kansakoulun johtokunnan jäsen vuosina 1877–1879 ja kansakoulun tarkastaja vuosina 1889–1895. Alopaeus toimi myös yleisöluentojen järjestäjänä ja luennoitsijana, kansankirjaston hoitajana sekä kirjaston ja perustamansa lukusalin johtokunnan jäsenenä. Hän työskenteli sanomalehti Karjalattaren toimittajana vuosina 1877–1883, työväenyhdistyksen esimiehenä vuonna 1889 ja työväen oppikurssien opettajana vuonna 1890.[3] Alopaeus mainitaan myös yhtenä Joensuun ensimmäisistä raittiusaatteen ajajista[2].
Alopaeus kuului Joensuun kaupunginvaltuustoon vuosina 1877–1879 ja toimi sen puheenjohtajana vuonna 1879. Hän kuului Joensuun kirkkoneuvostoon vuosina 1877–1900 ja edusti Ala-Karjalan rovastikuntaa kirkolliskokouksessa vuonna 1874.[2]
Alopaeus oli naimisissa Pälkjärven kirkkoherran tyttären Nina Natalia Nysténin kanssa vuodesta 1868[2]. Hän kuoli vatsasyöpään[3]. Entiset oppilaat lahjoittivat Eino J. Härkösen maalaaman Alopaeuksen muotokuvan Joensuun lyseolle vuonna 1932[4].
Lähteet muokkaa
- ↑ Alopaeus Johan Magnus Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 8.2.2020.
- ↑ a b c d Johan Magnus Alopaeus (muistokirjoitus). Karjalatar, 30.12.1913, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d J. M. Alopaeus (muistokirjoitus). Karjalan Sanomat, 30.12.1913, s. 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Paljastettu muotokuva. Karjalainen, 10.11.1932, s. 2.