Avaa päävalikko

Johan Jacob Kijk (23. syyskuuta 1706 Tukholma3. helmikuuta 1777 Teijo) oli kauppias, teollisuusmies, ruukinpatruuna ja Suomen ensimmäinen vuorineuvos.[1]

Kijk syntyi Tukholmassa kultaseppä Johan Ulrik Kijkin ja Sofia Barbara Messmanin lapsena. Hän jäi jo nuorena orvoksi, mutta onnistui 12-vuotiaana pääsemään Kaarle XII:n kuolinpesäkonttorin kirjuriksi. Keväällä 1721 Kijk muutti Turkuun, jossa hän ryhtyi puotiapulaiseksi vaatekauppias Hans Scheelen liikkeeseen. Scheelen kuoltua leski jätti kauppaliikkeen Kijkin hoidettavaksi. 6. elokuuta 1730 Kijkille myönnettiin porvarisoikeudet.

Samana vuonna hän ryhtyi laivanvarustajaksi ja jatkoi sitä aina 1760-luvun lopulle saakka. Vuonna 1731 Kijk ja Johan Reinhard Heldt perustivat Turkuun Suomen ensimmäisen tupakkatehtaan.[1] Vuonna 1733 Kijk perusti sahan Kiikalan Rekijoelle ja vuonna 1758 toisen sahan Teijon ruukin yhteyteen.

Tammikuussa 1738 Kijk ja kuusi muuta turkulaista kauppiasta vuokrasivat Perniöstä ruukkikompleksin, jonka omisti vapaaherra Claes Fleming. Kijk muutti Teijoon ja ryhtyi johtamaan ruukkien toimintaa. Vuonna 1739 hän vuokrasi Flemingiltä myös Teijon säterirusthollin ja sen aputilat. 1743 Kijk osti itselleen Teijon ja Kirjakkalan ruukit sekä niihin liittyvän maaomaisuuden. Hän osallistui myös Kiskon Orijärven kuparikaivostoimintaan. Vuonna 1755 Kijk oli osakkaana perustamassa Turun Nummelle Kupittaan tiilitehdasta.

Vuorikollegion aloitteesta kuningas Aadolf Fredrik myönsi Kijkille vuorineuvoksen arvonimen vuonna 1763. Kijk oli ensimmäinen suomalainen vuorineuvos.[1]

Kijk oli naimisissa kolmasti. Ensimmäinen puoliso oli Hedvig Christina Schultz (s. 1711 Parainen), vihitty Paraisilla 19. marraskuuta 1734, joka kuoli jo 1735. Toinen puoliso Christina Bladh, vihitty Mustasaaressa 11. joulukuuta 1737, kuoli myös jo parin vuoden kuluttua 1739. Kolmas puoliso oli Katarina Elisabet Grubb, jonka kanssa Kijk avioitui 1740. Grubb johti Teijon ruukkia ja kartutti perimäänsä omaisuutta yli kymmenen vuoden ajan Kijkin kuoleman jälkeen.[2]

Koska molemmat pojat Johan Jakob ja Hans Henrik kuolivat ilman elossa olevia lapsia, omaisuus siirtyi nuorimmalle tyttärelle. Tytär Anna Charlotta Kijk (1750—1800) avioitui turkulaisen suurliikemiehen ja laivanvarustajan Jacob Bremerin pojan Josef Bremerin (1743–1814) kanssa, joka hankki Teijon omistukseensa 1794.

Johan Jacob Kijk haudattiin Perniön kirkkoon. Hän oli kuitenkin ostanut itselleen hautapaikan Turun tuomiokirkosta, jonne hänen ruumiinsa siirrettiin kuukautta myöhemmin ja sijoitettiin hänen nimeään kantavaan Kijkin kuoriin.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Tässä ovat Suomen sata merkittävintä yritysjohtajaa. Antti Mikkonen, Talouselämä 30.11.2012.
  2. Vainio-Korhonen, Kirsi: Grubb, Katarina Elisabet (1721–1788), kauppiaanleski, teollisuudenharjoittaja Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.