Johan Furuhjelm (2. heinäkuuta 1762 Urjala21. helmikuuta 1840 Urjala) oli suomalainen kapteeni, tilanomistaja ja lasitehtailija.[1]

Furuhjelmin vanhemmat olivat tilanomistaja, rykmentinkirjuri, asessori Enok Nauclér (aateloituna vuodesta 1762 Furuhjelm, k. 1782) ja Ulrika Carlstedt. Hän pääsi mahdollisesti ylioppilaaksi Turussa 1777.[1]

Furuhjelm oli korpraalina henkirakuunarykmentissä vuodesta 1777 ja hänestä tuli kersantti 1780, vänrikki Uudenmaan jalkaväkirykmentissä 1781 sekä luutnantti 1786.[1] Hän osallistui Kustaa III:n sotaan ja sen aikana Anjalan liittoon, mistä hänet tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin.[2] Viimeksi Furuhjelm palveli kapteenina Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä 1788–1800 ja Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä 1800 eroten armeijasta samana vuonna.[1] Hän osti vuonna 1797 Jacob Wilhelm de Pontilta Urjalassa sijaitsevan Nuutajärven kartanon ja sen mukana osuuden Nuutajärven lasitehtaasta. Furuhjelm lunasti itselleen myös veljiensä osuudet lasitehtaasta vuonna 1809. Hän oli Nuutajärven kartanon isäntänä kuolemaansa asti ja rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen vuonna 1822.[2][3]

Johan Furuhjelm oli naimisissa 1793–1814 Ulrika Charlotta Leopoldin (k. 1814) kanssa. Heidän lapsiaan olivat valtioneuvos Otto Vilhelm Furuhjelm (1794–1871), sotatuomari, kollegiasessori Karl Emil Furuhjelm (1796–1872) ja alikapteeni Johan Fredrik Furuhjelm (1797–1820). Johan Furuhjelmin veli oli eversti Enok Furuhjelm. [1] Toinen veli oli Nuutajärven lasitehtaan perustajaosakas Harald Furuhjelm.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Furuhjelm. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 31.10.2017.
  2. a b Alex Snellman: Suomen aateli – yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939, s. 73, 76, 121, 129. Helsingin yliopisto 2014.
  3. Historia Nuutajärven kartano. Viitattu 11.5.2019.