Pohjanmaan jalkaväkirykmentti

Kuninkaallinen Pohjanmaan jalkaväkirykmentti n:o 20 eli lyhyemmin Pohjanmaan rykmentti oli Ruotsin kuningaskunnan jalkaväkirykmentti Suomessa 1626–1809. Suomessa järjestetyistä joukoista käytettiin nimitystä maakuntarykmentti. [1]

Pohjanmaan jalkaväkirykmentti
Toiminnassa 1626–1809
Valtio  Ruotsi
Aselajit jalkaväki
Osa joukkoa Ruotsin armeijaa
Koko 1 200 miestä
Sodat ja taistelut Kolmikymmenvuotinen sota
Skoonen sota
Suuri Pohjan sota
Hattujen sota
Seitsenvuotinen sota
Kustaa III:n sota
Suomen sota

Historia muokkaa

 
Pohjanmaan jalkaväen lippu
 
Pohjanmaan rykmentin upseerin ja sotilaan palvelusasu mallia 1808

Kustaa II Adolf allekirjoitti 16. helmikuuta 1626 Tallinnassa suunnitelmansa uudesta rykmenttijaosta, jonka seurauksena Pohjanmaalle perustettiin yksi kahdeksasta Suomeen perustettavasta jalkaväkirykmentistä. Rykmentin vahvuuteen kuului kahdeksan komppaniaa, joissa kussakin 125 numeroa eli miestä. Rykmentin päällystöön kuuluivat rykmenttiä komentanut eversti ja hänen alaisuudessaan everstiluutnantti, majuri, majoitusmestari (normaalisti kapteenin arvoinen sotilas). Sielunhoidosta vastasi rykmentin pappi ja kolme saarnaajaa, lääkintähuollosta vastasi rykmentin parturi kolmine kisälleineen ja rangaistusten täytäntöönpanosta profossi, jolla oli kolme apulaista. Näiden lisäksi oli vielä rykmentinkirjuri, josta toisinaan käytettiin nimitystä muonamestari.


Vuosien 1733–1734 toimeen pannun ruotujaon mukaisesti joukkoja järjesteltiin jälleen uudelleen useissa eri pitäjissä.[1] Pohjois-Pohjanmaan pitäjät varustivat sotilaita seuraavasti:[1]

Komentajat muokkaa

  • Alexander von Essen (16. helmikuuta 1626 – 30. heinäkuuta 1631)
  • Hans Kyle (1. elokuuta 1631 – 1641)
  • Johan Henriksson Fleming (huhtikuu 1641–1646)
  • Herbert Glattsten (1646–1648)
  • Nils Bååt (15. marraskuuta 1648 – 12. maaliskuuta 1657)
  • Anders Munck af Sommernäs (12. maaliskuuta 1657 – 17. kesäkuuta 1661)
  • Gustaf Henriksson Horn af Kanckas (1661–1673)
  • Detloff Hauenschildt (1673 – 4. heinäkuuta 1691)
  • Johan Herman von Campenhausen (4. heinäkuuta 1691 – 28. helmikuuta 1705)
  • Axel Conrad von Wangersheim (sijainen, 4. kesäkuuta 1700 – ?)
  • Karl Fredrik Meijerfelt (sijainen, 28. helmikuuta 1705 – 1706)
  • Erik Göran von Fitinghoff (14. kesäkuuta 1706 – 16. syyskuuta 1721)
  • Otto Johan Maidel (sijainen, 7. marraskuuta 1711 – 30. heinäkuuta 1712)
  • Frommolt von Essen af Zellie (sijainen, 24. huhtikuuta 1714 – 10. marraskuuta 1721)
  • Henrik Georg Rehbinder (sijainen, 1717)
  • Reinhold Henrik Horn af Rantzien (16. syyskuuta – 10. marraskuuta 1721)
  • Christer Henrik d’Albedyhll (10. marraskuuta 1721 – 9. tammikuuta 1725)
  • Joachim Georg von Ganschou (viransijaisena, 9. tammikuuta 1725 – 16. toukokuuta 1728)
  • Gustaf Creutz (16. toukokuuta 1728 – 14. huhtikuuta 1739)
  • Joachim Georg von Ganschou (14. elokuuta 1739 – 30. lokakuuta 1747)
  • Wilhelm Carpelan (12. marraskuuta 1747 – 10. lokakuuta 1757)
  • Erik Gustaf Lillienberg (sijainen, 1756–1757)
  • Jonas Cronstedt (8. marraskuuta 1757 – 9. toukokuuta 1763)
  • Carl Christian Gyldenär (sijainen, elokuu 1758 – syyskuu 1759)
  • Gotthard Wilhelm Marks von Würtenberg (9. toukokuuta 1763 – 14. tammikuuta 1772)
  • Augustin Wolfgang von Baltzar (11. helmikuuta – 11. maaliskuuta 1772)
  • Erik Armfelt (17. maaliskuuta – 1. huhtikuuta 1772)
  • Axel Löwen (27. huhtikuuta 1772 – 4. maaliskuuta 1773)
  • Axel Fredrik Cronhielm af Hakunge (sijainen, 1773)
  • Fredrik Magnus von Numers (1. marraskuuta 1773 – 12. joulukuuta 1781)
  • Sebastian Leijonhuvud (12. joulukuuta 1781 – 22. heinäkuuta 1788)
  • Carl Gustaf Ehrnrooth (21. lokakuuta 1789 – 2. joulukuuta 1790)
  • Fredrik Arvidsson Posse (2. joulukuuta 1790 – 11. joulukuuta 1794)
  • Gustaf von Numers (18. joulukuuta 1794 – 1809)

Komppaniat muokkaa

Rykmentin everstiluutnantin komppania oli vuosina 1733-1734 toimeen pannun ruotujaon mukainen kuuluva 128 miehen komppania, johon toimitti Siikajoki 54 ja Liminka 96 ruotusotilasta.[2].

Lähteet muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

  • Karolinska uniformer och munderingar åren 1700-1721. Anders Larsson. Jengel Förlag, Östersund 2022. ISBN 978-91-88573-43-8. (ruotsiksi)

Viitteet muokkaa

  1. a b c Jouko Vahtola: Oulu varuskuntakaupunkina, s. 24-42. Suomenmaa: Pohjan Prikaatin kilta r.y., 2005. ISBN 952-91-8656-8. (suomeksi)
  2. Jouko Vahtola: Oulu varuskuntakaupunkina, s. 31. Suomenmaa: Pohjan Prikaatin kilta r.y., 2005. ISBN 952-91-8656-8. (suomeksi)
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.